TOIsaalta

Kela, mikä on ammattilaisten rooli laadukkaan kuntoutuksen takaamisessa?

Kristina Holmberg — 19.12.2018

Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutukset ovat olleet käynnissä keväästä asti. Kilpailutuskriteerien muutokset ja tehdyt virheet ovat herättäneet huolta ja epävarmuutta alan yrittäjissä, jotka tekevät työllään ihmisille mahdolliseksi pärjäämistä paremman arjen. Lopulta häviäjiä aiemmin toteutuneen kuntoutuksen kautta merkitykselliseen ja omaehtoiseen elämään kiinni päässeiden lisäksi ovat suomalaiset pienyrittäjät.

Kela on syksyn aikana tehnyt päätöksiä vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankinnoista. Tarjouskilpailu ja sen jälkimainingit ovat herättäneet paljon keskustelua: Laadun painotus kilpailutuksessa putosi 50 prosentista 20 prosenttiin minkä seurauksena kokeneita kuntoutuksen asiantuntijoita jäi hankinnan ulkopuolelle. Asiakkaille tämä tarkoittaa terapeutin vaihtumista uuteen. Lisäksi kilpailutuksessa käytetty uusi menetelmä perustui raporttiin, jonka johtopäätökset alan liitot ovat tulkinneet osin harhaanjohtaviksi.

Kela ilmoitti hankintapäätökset eri aikaan eri alueille, mikä asetti kuntoutusalan yrittäjät maantieteellisesti eriarvoiseen asemaan. Kela ei suostunut liittojen pyynnöstä huolimatta oikaisemaan aiempaa hankintaa, mutta kuitenkin avasi uuden, täydentävän kilpailutuksen lasten- ja nuorten toimintaterapialle. Liittojen mielestä täydentävä kilpailutus ei korjaa aiemmin syksyllä tapahtuneita virheitä, erityisesti koska menettely on liian hidas eikä ota huomioon muita erityisosaamista vaativia kuntoutuksen osa-alueita kuten aikuisten palveluita.

Kuntoutusalan liitot ovat aktiivisesti ottaneet kantaa kilpailutukseen ja sen seurauksiin. Keskusteluyhteys Kelaan on avattu, mutta huoli asiakkaiden ja yrittäjien asemasta on edelleen suuri.

Raskas syksy yrittäjille

Tarjouskilpailut, Kelan poukkoileva päätöksenteko, epäselvä viestintä ja tulkinnanvaraiset hankintakriteerit ovat varjostaneet alan yrittäjien liiketoimintaa.

Juuri nyt päänvaivaa aiheuttaa viikolla 50 käynnistynyt uusi hankinta. Se kietoutuu sekavaksi vyyhdiksi yhdessä syksyllä päättyneen kilpailutuksen ja sitä edeltävän hankinnan jatkoajan kanssa. Osa uuden kilpailutuksen kriteereistä on sidottu syksyllä toteutuneen hankinnan päätöksiin. Vaikuttaa siltä, ettei kukaan pidä hankintakokonaisuuden kaikkia langanpäitä käsissään. Vyyhdin selvittäminen jää yrittäjien vastuulle.

Herääkin kysymys siitä, miten Kela näkee kuntoutusalan yrittäjyyden? Pitäisikö yrittäjyyttä edistää ja tukea vai halutaanko toimialasta luoda epävarma ja riskialtis? Mikä on palveluntuottajan rooli laadukkaan kuntoutuksen turvaamisessa? Nyt monet yrittäjät ja työntekijät joutuvat tasapainoilemaan epävarmuuden keskellä. Siinä missä toimintaterapeutit toteuttavat ihmislähtöistä lähestymistapaa, Kela näyttää toimivan varsin päinvastoin.

Sopimusehdot rasittavat liiketoimintaa

Hankintaan valitutkaan yritykset eivät pääse helpolla. Kelan sopimusehdot rajoittavat liiketoimintaa ja sen kasvumahdollisuuksia. Yrittäjien kannalta hankalaa ja epätarkoituksenmukaista on esimerkiksi se, että:

  1. Kela velvoittaa palveluntuottajan sitoutumaan tiettyyn asiakasmäärään, mutta ei itse sitoudu asiakkaiden lähettämiseen. Yritystoiminnan ylläpitäminen tilanteessa, jossa kalenterissa täytyy olla jatkuva valmius ottaa asiakkaita vastaan mutta heitä ei tule, on taloudellisesti mahdoton.
  2. Kela rajoittaa henkilöstön rekrytointia. Rajoite ei koske vain Kelan sopimuksen puitteissa työskentelevää henkilöstöä vaan yrityksen koko henkilöstöä ja myös alihankkijoita. Tämä estää yrityksen toiminnan laajenemisen ja on huono toimintatapa yrityksen näkökulmasta.
  3. Kela määrittelee sopimukseen kirjatut sanktiot yrityksen liikevaihdon perusteella. Yrityksen liikevaihdosta suurin osa saattaa muodostua muista kuin Kelan asiakkaiden tuottamasta liikevaihdosta, ja siksi sanktio voi olla yrittäjälle kohtuuton.

Miten tästä eteenpäin?

Sekava tilanne pitää saada ratkaistuksi ja tieto kulkemaan selkeämmin Kelan ja terapeuttien välillä. Syksyn aikana viestinnässä on ollut katkoksia, mikä on herättänyt epävarmuutta niin yrittäjissä kuin heidän asiakkaissaankin. Nyt dialogia on lisättävä, jotta vastaavat tilanteet pystytään välttämään. Muuten häviäjien määrä kasvaa entisestään.

Kirjoittaja

Kristina Holmberg

Kristina Holmberg

Puheenjohtaja

Blogikirjoituksia ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista toimintaterapian ja kuntoutuksen näkökulmasta.