Miten voi opiskella toimintaterapeutiksi?

Toimintaterapeutiksi voi opiskella seitsemässä eri ammattikorkeakoulussa. Koulutus on pääosin nuorisoasteen koulutusta, mutta myös aikuiskoulutuksena on mahdollisuus opiskella toimintaterapeutiksi. Koulutusten aloittamisajankohdat löytyvät ammattikorkeakoulujen omilta sivustoilta.

Lisää toimintaterapeutin koulutuksesta ja ammatista.

Mitä on toimintaterapia?

Toimintaterapia on kuntoutusta, joka perustuu toiminnan terapeuttiseen käyttöön sekä toimintaterapeutin ja asiakkaan väliseen yhteistyöhön. Toimintaterapian tavoitteena on asiakkaan suurin mahdollinen itsenäisyys omassa tekemisessä ja elämänhallinnassa. Joskus arkinen toiminta vaati ihmiseltä enemmän mihin hän sairastumisen, vammautumien tai elämäntilanteen muutoksen jälkeen pystyy. Ihminen voi vaikuttaa tulevaisuuteensa, terveyteensä ja hyvinvointiinsa omien valintojensa ja tekemisensä kautta.

Tämä näkemys on toimintaterapian perusta. Toimintaterapiasta hyötyvät ihmiset, joilla on sairaudesta, vammautumisesta tai elämäntilanteesta aiheutuvia vaikeuksia selvitä päivittäisestä elämästä. Toimintaterapia rohkaisee ihmistä omaan toimintaan. Tavoitteena on löytää yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa ratkaisuja heidän arkielämän asioihinsa kotona, koulussa tai työssä. Toimintaterapiassa kehitetään niitä valmiuksia, kykyjä ja taitoja, joita asiakas tarvitsee arjessaan.

Toimintaterapeuteille riittää tänä päivänä töitä. Yhdistyksen varsinaisista jäsenistä vain vajaa kaksi prosenttia on työttömänä. Väestörakenteen muuttuessa tarvitaan joustavia sosiaali- ja terveystoimen rakenteita sekä taitoa löytää asiakkaalle ja potilaalle yksilöllisiä ratkaisuja yhä monimutkaisemmassa yhteiskunnassa. Asiakasryhmistä mm. syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, vajaakuntoiset työikäiset ja ikääntyvät henkilöt hyötyvät toimintaterapeutin yksilöllisestä toimintamahdollisuuksien arvioinnista ja terapiasta.

Miten päivitän jäsentietoni?

Jäsentietojen muuttaminen on varminta suoraan Akavan Erityisalojen jäsensihteereille koska TOI:n jäsenrekisteriä ylläpidetään Akavan Erityisaloissa. Jäsentietojen muuttamiseen ja tarkistamiseen suosittelemme sähköistä asiointia Akavan Erityisalojen sivuilla.

Miten maksan jäsenmaksuni?

Jäsenmaksu maksetaan päätoimen ennakonpidätyksen alaisista tuloista kuten bruttopalkasta, lomakorvauksista, lomarahasta ja luontoiseduista (mm.> lounas-, auto- ja puhelinedut) sekä Erityiskoulutettujen työttömyyskassan maksamista etuuksista (mm. ansiosidonnainen päiväraha, koulutuspäiväraha, vuorottelukorvaus ja koulutustuki). Jäsenmaksu kattaa Akavan Erityisalojen, jäsenyhdistyksen sekä työttömyyskassan palvelut. Jäsenmaksukäytännöt ja tarvittavat kaavakkeet löytyvät Akavan Erityisalojen sivuilta. Muistathan, että jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa.

Kuka on liittossamme lakimies, johon voisi ottaa yhteyttä työsopimus/palkka-asioissa?

Lakimiesten ja asiamiesten päivitetyt yhteystiedot löydät Akavan Erityisalojen sivuilta.

Mistä löydän työpaikan?

Työpaikan etsiminen kannattaa aloittaa Työvoimatoimiston sivuilta. Maksullisten ilmoituskanavien käyttö on vähentynyt, joten sanomalehtien kautta ei toimintaterapeutin työpaikkaa helposti löydä. Tämän vuoksi on hyvä käydä sairaanhoitopiirien ja kuntien nettisivuilla katsomassa uudet työpaikat. TOI:n ylläpitämä sähköpostijakelulista TOInet ja keskustelupalsta TOIforum ovat paikkoja, joissa voi seurata avoimia työpaikkoja tai laittaa oman työnhakuilmoituksensa.

Osallistumalla aluetoimintaan ja verkostoitumalla TOI:n toiminnan kautta on moni toimintaterapeutti löytänyt töitä. Toimintaterapeutin koulutuksen monipuolisuuden ansiosta työllistyminen voi olla mahdollista myös toisenlaisiin tehtäviin. Kannattaa hakea myös sellaisia tehtäviä, missä ei suoraan haeta toimintaterapeuttia. Tällaisia tehtäviä voi olla esimerkiksi työkeskusohjaaja, kuntoutussuunnittelija, vammaistyön ohjaaja tms.

Mikä on toimintaterapeutin palkka?

Toimintaterapeutin palkka muodostuu työtehtävästä, käytettävästä työehtosopimuksesta ja työnantajan maksukyvystä. Kuntasektorilla toimintaterapeutit kuuluvat Kunnallisen yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen piiriin KVTES. Valtionsektorilla on käytössä jokaisessa virastossa omat työehtosopimuksensa ja yksityisellä sektorilla käytetään isoimmilla työnantajilla Terveyspalvelualan työehtosopimusta. Pienemmillä yksityisillä työnantajilla ei välttämättä ole käytössä mitään työehtosopimusta, vaan niissä noudatetaan työsopimuslakia. Tällaisiin tilanteisiin ovat Akavan Erityisalat ja Suomen Toimintaterapeuttiliitto tehneet yksityissektorilla toimiville toimintaterapeuteille vähimmäispalkkasuositukset.

Toimintaterapeuttien sektorikohtaisia kokonaispalkkoja voi tutkia Akavan Erityisalojen jäsenkanavalla olevan palkkapuntarin avulla. Kaikki Akavan Erityisalojen palkkasuositukset ja sektorikohtaiset oppaat löytyvät pdf-muodossa jäsenkanavalla, jonne pääsee Akavan Erityisalojen sivujen kautta.

Mitä pitää huomioida työsopimusta tehdessä?

Työntekijän palkkaamisessa noudatetaan työsopimuslakia ja mahdollisesti käytössä olevaa työehtosopimusta. Työsopimuslaki antaa minimin, jota työnantajan on noudatettava. Kuntasektorilla noudatetaan toimintaterapeuteilla Kunnallista yleistä työ- ja virkaehtosopimusta. Valtionsektorilla on virastokohtaiset työehtosopimukset. Yksityisellä sektorilla ei välttämättä ole käytössä työehtosopimuksia, mutta jos jotain käytetään, niin se on yleensä Terveyspalvelualan työehtosopimus. Työsopimuksen teon yhteydessä on tärkeää kirjata ylös sovitut työtehtävät ja siitä maksettava korvaus/palkka. Näistä asioista tulisi itsellä olla kanta jo työhaastattelussa, mutta viimeistään työsopimusta tehdessä.

Työsopimuksen allekirjoittamisen jälkeen on vaikeampi neuvotella esim. lomarahojen maksamisesta. Sektorikohtaiset oppaat löytyvät Akavan Erityisalojen jäsenkanavalta. Palkka- ja työsuhdeneuvonta on osa jäsenille tarjottavaa yksilöedunvalvontaa, jota antavat Akavan Erityisalojen laki- ja asiamiehet. Myös TOI:n toiminnanjohtaja voi auttaa sinua työnkuvaan ja palkkaukseen liittyvissä asioissa.

Mitä tarkoitetaan uusilla palkkausjärjestelmillä?

Erilaisia palkkausjärjestelmiä on kehitetty viime vuosina kaikilla työmarkkinasektoreilla ja kehittämistahti on ollut nopeaa. Järjestelmät ovat koskettaneet joko yksittäistä organisaatiota tai kokonaisia sopimusaloja.

Uusissa palkkausjärjestelmissä palkka määräytyy työtehtävän vaativuuden ja henkilökohtaisen osaamisen sekä suoriutumisen arvioinnin perusteella. Kaikkien uusien palkkausjärjestelmien periaatteina tulisi olla oikeudenmukaisuus, kannustavuus ja tasa-arvoisuus. Palkka muodostuu yleensä kolmesta palkanosasta: tehtävän vaativuuden perusteella määritellystä palkanosasta, henkilökohtaisesta palkanosasta ja tulospalkkiosta. Lisäksi voi käytössä olla erilaisia palkanlisiä.

Mitä tarkoittaa tehtävän vaativuus ja sen arvioiminen?

Pääperiaate tehtävän vaativuutta arvioitaessa on, että arviointi kohdistuu työtehtävään, ei työntekijään. 

Tehtävän vaativuuden perusteella määritelty palkanosa muodostaa palkan perusosan. Oikein rakennettuna se kannustaa työntekijää pyrkimään sekä vaativiin tehtäviin, että ottamaan itselleen vastuuta ja velvollisuutta. Periaatteena on, että vaativuudeltaan samanarvoisessa työssä saa samansuuruista palkkaa. Tällä pyritään estämään mielivaltaiset palkanerot. Tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmän tulisi huomioida työtehtävän ja koko työyhteisön tavoitteet myös organisaation muutoksessa. Tällöin kannustusjärjestelmien tulisi olla joustavia ja työn kehittämistä huomioonottavia. Tavoitteena on, että työtehtävän vaativuuden arviointijärjestelmiä voitaisiin hyödyntää henkilöstön rekrytoinnissa, organisaation ja sen töiden kehittämisessä ja koulutuksen suuntaamisessa.

Mitä tarkoittaa henkilökohtainen osaaminen ja suoritus?

Henkilökohtaista palkanosaa maksetaan henkilökohtaisesta osaamisesta ja pätevyydestä. Tämän avulla voidaan kannustaa työntekijää kehittämään itseään sekä tekemään laadukasta ja hyvää työtä, vaikka henkilökohtainen palkanosa on yleensä pienempi kuin tehtäväkohtainen palkanosa. Henkilökohtainen palkanosa on tärkeä, koska se motivoi. Työntekijä voi työpanoksellaan vaikuttaa omaan palkkaansa. Mitä enemmän henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat työn suorittamiseen, sitä suurempi pitäisi tämän palkanosan olla.

Mitä on tulospalkkaus?

Tulospalkkio perustuu työn hyvää tulokseen. Sen tulisi olla palkkauksen pienin osa, mutta kuitenkin sen kokoinen, että se kannustaa. Tarkoituksena on, että sitä maksetaan vain normaalia paremman tavoitteen saavuttamisesta. Tulospalkkiot ovat joustavia palkitsemismuotoja. Ne ovat usein sellaisia, että palkkion perusteena olevan tuloksen saavuttaminen voi riippua ulkoisista tekijöistä, joihin työntekijä ei voi suoranaisesti vaikuttaa. Tulospalkkio voidaan maksaa henkilölle, työryhmälle tai tulosyksikölle.

Mikä on toimintaterapeutin asema organisaatiossa?

Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry on tehnyt vuonna 2001 kannanoton toimintaterapeutin hallinnollisesta asemasta, jossa suositellaan että saman työnantajan palveluksessa työskentelevät toimintaterapeutit muodostavat toimintaterapiayksikön, jota johtaa vastaava/johtava toimintaterapeutti.

Yksin työskentelevän toimintaterapeutin osalta kannanotossa suositellaan toimintaterapeuttia yksikön/laitoksen ylilääkärin/johtajan alaisuuteen. Kannanotto toimintaterapeuttien hallinnollisesta asemasta uusitaan vuoden 2008 aikana, koska kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS) myötä on odotettavissa myös kuntien sosiaali- ja terveystoimen rakenteisiin muutoksia.

Miten voin toimia toimintaterapia-alan itsenäisenä ammatinharjoittajana/yrittäjänä?

Suomessa laillistettu toimintaterapeutti voi toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrittäjänä. Heitä on TOI:n jäsenistöstä n. 10 prosenttia. Asiakkaat tulevat Kelan vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen kautta tai suoraan erikoissairaanhoidosta maksusitoumuksella. TOI:n itsenäisten ammatinharjoittajien ja yrittäjien työryhmä on valmistanut info-paketin aloittavalle yrittäjälle. Info-paketti löytyy Akavan Erityisalojen jäsenkanavalta. Yrittäjien asioita hoitaa TOI:n työryhmä, Akavan Erityisalojen toimikunta järjestää yrittäjyyteen liittyviä verkosto- ja koulutustilaisuuksia ja Akavan Erityisalojen lakimies auttaa tarvittaessa.

Olen jäämässä työttömäksi. Miten haen päivärahaa?

TOI:n jäsenet kuuluvat Erityiskoulutettujen työttömyyskassaan Erkoon, josta maksetaan ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha. Sinun tulee ilmoittautua omaan työvoimatoimistoosi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä.

Lähetä sen jälkeen päivärahahakemus liitteineen Erityiskoulutettujen työttömyyskassaan Erkoon, osoite Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki. Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan ainoastaan hakemuksen perusteella. Hakemuslomakkeita on saatavissa työvoimatoimistoista, ja tulostettava versio löytyy kassan kotisivuilta. Päivärahahakemus tulee täyttää huolellisesti ja liittää mukaan kaikki tarvittavat asiakirjat. Puutteellisesti täytetty hakemus voi viivästyttää käsittelyä. Päivärahaa haetaan aina jälkikäteen neljän viikon/kalenterikuukauden jaksoissa.

Muista lähettää päivärahahakemuksesi ajoissa kassalle, sillä hakemus vanhenee kolmen kuukauden kuluttua. Jokainen hakemus vanhenee erikseen. Huolehdi, että jäsenmaksusi ovat ajan tasalla myös työttömänä ollessa. Lisätietoja.

Haluaisin vuorotteluvapaalle. Miten toimin?

Vuorotteluvapaasta täytyy aina sopia työnantajan kanssa, koska vuorotteluvapaa ei ole lakisääteinen työntekijän etu. Vuorotteluvapaa on vapaavalintainen 90-359 kalenteripäivää kestävä ajanjakso, jonka aikana työntekijä on vapautettu työtehtäviensä suorittamisesta työsuhteen katkeamatta.

Vuorotteluvapaalle lähtijän sijaan työnantaja sitoutuu palkkaamaan työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Työtöntä henkilöä ei tarvitse palkata vuorotteluvapaalle lähtevän tehtäviin, mutta sijaisen työsuhteen tulee olla samana aikana. Vuorotteluvapaalle voi jäädä kokoaikatyössä oleva henkilö, tai henkilö, jonka työaika on yli 75 % kokoaikaisen työntekijän työajasta. Vuorotteluvapaalle jäävällä henkilöllä tulee olla työhistoriaa vähintään 10 vuotta. TOI:n jäsenet kuuluvat Erityiskoulutettujen työttömyyskassaan.

Vuorottelukorvaus on 70 prosenttia ansioon suhteutetusta päivärahasta ilman lapsikorotuksia. Korvaus on 80 prosenttia, jos vuorottelijalla on 25 vuotta työhistoriaa ennen vuorotteluvapaan alkamista. Lue lisää vuorotteluvapaasta Erityiskoulutettujen työttömyyskassan sivuilta.

Miksi toimintaterapeutit kuuluvat Akavaan/Akavan Erityisaloihin?

Suomen Toimintaterapeutit r.y. – Finlands Verksamhetsterapeuter r.f perustettiin vuonna 1965 ja sen ensimmäisenä tavoitteena oli saada toimintaterapeuttien koulutus Suomeen. Koulutus saatiin monen vaiheen jälkeen aloitettua vuonna 1970. Tämän jälkeen oli aika miettiä miten uusi ammattiryhmä työllistyisi ja miten heidän työsuhteen etujA, mm. palkkausta, pystyttäisiin parhaiten ajamaan. Jotta edunvalvonta oli mahdollista, oli käytännössä välttämätöntä liittyä johonkin keskusjärjestöön. Vuosikymmenen vaihteessa oli otettu käyttöön tulopoliittiset kokonaisratkaisut ja työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmä.

Oman sopivan keskusjärjestön löytäminen ei ollut toimintaterapeuteille helppoa. Yhdistys oli pieni, jäseniä vain reilut kaksikymmentä, eivätkä työmarkkinakeskusjärjestöt olleet halukkaita ottamaan näin pientä ryhmää suoraan jäsenyhdistyksekseen. Varsinkin, kun tällä ryhmällä ei vielä ollut edes virkoja tai toimia työmarkkinoilla. Yhdistykselle tarjottiin paikkaa joko sairaanhoitajia edustavan liiton alaosastona tai Suomen Lääkintävoimistelijat ry:stä. Molempia ehdotuksia pidettiin hankalana ammattikunnan itsenäisyyden ja identiteetin kehittymisen kannalta.

Jäljelle jäi siis Akava, joka oli tehnyt sääntömuutoksen ja pystyi ottamaan jäsenjärjestökseen muutkin erityiskoulutettujen ryhmät kuin akateemisen koulutuksen suorittaneet. Pieniä yhdistyksiä varten oli Akavaan perustettu kaksi kokoomaliittoa; Akavan yleinen ryhmä ja Akavan Erityisalojen Keskusliitto AEK. Näistä ryhmistä ensimmäiset suomalaiset toimintaterapeutit valitsivat AEK:n, johon liityttiin vuonna 1973. Molempien järjestöjen nimet ovat vuosien varrella muuttuneet. Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry – Finlands Ergoterapeutförbund rf on Akavan Erityisalojen jäsenjärjestö.