Toimintaterapeutti kouluarjen asiantuntijana - työnkuvien vertailua

Tällä hetkellä kouluissa työskentelee kolmen eri sektorin toimintaterapeutteja: kunnallisen terveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon palveluksessa olevia toimintaterapeutteja, joiden työnkuvaan kuuluu myös kouluikäisten kuntoutus ja ohjaaminen; ostopalveluna yksittäisen lapsen kuntoutuksen parissa työskenteleviä toimintaterapeutteja sekä muutamissa kunnissa opetustoimen omia toimintaterapeutteja.

Anna Aronpuro toimintaterapeutti AMK
Anne Laitinen toimintaterapeutti AMK
Anne Metsäranta erikoistoimintaterapeutti

Kunnallisen terveydenhuollon ja yksityissektorin toimintaterapia

Kunnallisen terveydenhuollon lasten toimintaterapeutti työskentelee tyypillisesti kaikkien alle 18-vuotiaiden asiakkaiden parissa. Joissakin kunnissa lasten toimintaterapeutteja ei ole erikseen vaan toimintaterapeutti työskentelee kaikenikäisten kanssa. Työnkuvaan kuuluvat lasten toimintakyvyn arvioinnit ja kuntoutus, joissakin kunnissa kuntoutus ostetaan yksityisiltä toimijoilta. Lisäksi tärkeänä osana työtä on vanhempien ja lapsen lähipiirin (päivä- kodit, koulut yms.) ohjaus. Haasteena koululaisten osalta on se, että toimintaterapeutin työ painottuu usein alle kouluikäisiin. Päivähoidon työntekijöiden ohjaus on usein toimintaterapeutille koulun henkilökunnan ohjausta tutumpaa. Työn painotus on varhaisessa tuessa ja koululaisten tarpeet jäävät tällöin helposti toisarvoisiksi, koska resurssit eivät riitä kaikkiin ikäryhmiin panostamiseen samalla intensiteetillä.

Yksityissektorilla työskentelevän toimintaterapeutin asiakkaat ovat tyypillisesti monen ikäisiä ja usein melko laajalta alueelta. Kunnallisen terveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon toimintaterapeutti, samoin kuin yksityissektorin ostopalvelutoimintaterapeutti, on koulussa aina yhteisön ulkopuolelta tuleva tietyn yksittäisen lapsen toimintakyvyn asiantuntija. Opettajayhteistyössä painottuu kyseisen lapsen toimintakyvyn tukeminen ja luokkaympäristöön siirrettävät kuntoutukselliset tukikeinot. Myös kouluarjen ja opettajan työn lainaisuuksien sekä koulun tuen järjestämisen tuntemus on suhteessa vähäisempää, mikä vaikeuttaa vuoropuhelua opettajien kanssa. Hyvää tarkoittavat, asiakkaalle hyödylliset ohjeet saattavat ymmärrettävästi jäädä irrallisiksi ja hyödyntämättä oppilaan tukena, koska niiden toteutus koulun arjessa on haastavaa.

”Toimintaterapeutin työn tavoitteena on oppilaiden koulunkäyntiin liittyvän hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja osallisuuden edistäminen yksilö- ja yhteisötasolla.”

Koulutoimintaterapeuttien työnkuva Suomessa

Tämä työnkuva on Espoon opetustoimen toimintaterapeuttien kuvaama. Opetustoimessa työskentelevä toimintaterapeutti on toiminnan, koululaistoimintakyvyn ja kuntoutuksen asiantuntija. Toimintaterapeutin työn tavoitteena on oppilaiden koulunkäyntiin liittyvän hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja osallisuuden edistäminen yksilö- ja yhteisötasolla. Toimintaterapeutin työkuvaan sisältyy kuntouttava ja osallisuutta tukeva asiakastyö, kouluyhteisön hyvinvoinnin oppilashuollollinen edistäminen, konsultointi, kouluttaminen, yhteistyötä huoltajien ja koulujen henkilöstön kanssa sekä monialaista verkostotyötä eri yhteistyötahojen kanssa.

Koululaistoimintakyvyllä tarkoitetaan toimintaterapian näkökulmasta kaikkia niitä kykyjä ja taitoja, joita oppilas tarvitsee selviytyäkseen kouluympäristössä siitä, mitä hänen on siellä tehtävä tai mitä hän haluaa tehdä. Toimintaterapeutti käy keskustelua oppilaan, vanhempien ja opettajien kanssa näistä asioista ja suhteuttaa niitä arvion kautta saamaansa tietoon oppilaan toimintakyvystä. Toimintaterapeutilla on esimerkiksi osaamista hieno-, karkea- ja visuomotoriikasta, aistisäätelystä sekä visuaalisesta hahmottamisesta ja näiden vaikutuksesta koulutyöhön. Taitojen harjoittelua, ympäristön ja toiminnan sopeuttamista sekä opettajien konsultaatiota tehdään tarpeen mukaan, tavoitteena oppilaan osallisuuden tukeminen koulutyössä.

KUVIO: AVOPUOLEN TOIMINTATERAPEUTIN VS. KOULUN OPPILASHUOLLON TOIMINTATERAPEUTIN TYÖNKUVA KOULUSSA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIIN PERUSTUEN (LAITINEN, METSÄRANTA, ARONPURO).

Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö on kouluyhteisön hyvin- vointiin liittyvää suunnittelu- ja toteuttamistyötä koulu- ja luokkayhteisötasolla. Toimintaterapeutti on työryhmän jäsenenä koululaistoimintakyvyn, toiminnallisen hyvinvoinnin ja osallistumisen asiantuntija.

Koulun yhteisöllisen oppilashuollon suunnittelu- ja toteuttamistehtäviä ovat:

  • kouluyhteisön hyvinvoinnin seurantaan liittyvien kyselyjen suunnittelu, toteuttaminen sekä toimenpiteiden suunnittelu yhdessä muiden oppilashuollon työntekijöiden kanssa
  • kouluhyvinvointiin liittyvä yhteistyö huoltajien, oppilaiden, opettajien ja/tai koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa

konsultaatiotyö:

  • kouluyhteisötasolla koululaisten toiminnallisen osallistumisen ja osallisuuden tukeminen kouluympäristössä Esim. luokkatyöskentelyä ja oppimista tukevat toimin- nalliset keinot, apuvälineet ja ympäristö. Työskentely- ergonomia. Aistiesteettömyys.
  • oppilaiden oppimiseen, koululaistoimintakykyyn ja osallistumiseen vaikuttavien tekijöiden huomioiminen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisessa opettajille, huoltajille ja muulle koulun henkilökunnalle.

koulun henkilökunnan kouluttamis- ja ohjaustyö

  • oppilaiden osallisuutta edistävien toiminnallisten ryhmien toteuttaminen osana yhteisöllistä ja ennaltaehkäisevää opiskeluhuoltotyötä. Tavoitteena esim. yhdessä tekeminen, yhteishengen ja vuorovaikutustaitojen vahvistuminen, luokan ryhmädynamiikan tukeminen, vertaistuki jne.
  • koulun kriisityöryhmän jäsenyyteen liittyvät tehtävät kuten kriisityön suunnittelu ja toteuttaminen

Monialainen oppilashuoltotyö (yksilökohtainen)

  • Toimintaterapeutti toimii oppilaan ja/tai huoltajan suostumuksella monialaisen yksilökohtaisen asiantuntijaryhmän jäsenenä yhteistyössä koulun muiden työntekijöiden ja/tai koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.

Toimintaterapeutin asiakastyö sisältää

  • Lapsen toimintakyvyn kehitykseen, koulunkäyntiin, oppimiseen sekä kuntoutukseen liittyvien kysymysten selvittelyä ja konsultaatiota
  • Oppilaan yksilöllisen toimintakyvyn arviointia, johon liittyy yhteistyötä huoltajien ja koulun henkilökunnan kanssa
  • Lapsen toimintakykyyn ja koulunkäyntiin liittyvien tukitoimien suunnittelu ja järjestäminen (esim. koulunkäynnissä tarvittavat apuvälineet)
  • Tarvittaessa oppilaan ohjausta jatkotutkimukseen tai -kuntoutukseen
  • Oppilaiden toimintakykyyn, koulunkäyntiin ja osallisuuteen liittyvää yksilö- tai ryhmämuotoista kuntouttamista

Lue koko artikkeli: Toimintaterapeutti kouluarjen asiantuntijana - työnkuvien vertailua. Toimintaterapeutti-lehti 2/2019