Etätoimintaterapia tuottaa yhtä hyviä tuloksia kuin kasvokkain tapahtuva kuntoutus

Etäkuntoutus sopii kaikille asiakasryhmille, mutta sen soveltuvuus asiakkaalle tulee arvioida yksilöllisesti. Erot etäkuntoutukseen suhtautumisessa ja sen käytön oppimisessa ovat yksilöllisiä. Ratkaisevaa on, että palveluntuottaja ja asiakas ja/tai hänen tukihenkilönsä haluavat kokeilla etäkuntoutusta ja siinä tarvittavien teknologioiden käyttöä.

Tässä suosituksessa on nostettu esille sellaisia tekijöitä, jotka Toimintaterapeuttiliiton keväällä 2020 tehdyn jäsenkyselyn perusteella ovat keskeisiä toimivan etäkuntoutuksen mahdollistamiseksi. Teemoitus on tehty seuraaviin lähteisin nojaten, ja yhteistyössä etäkuntoutusta tutkineiden asiantuntijoiden kanssa.

Salminen A-L ja Hiekkala S (toim). Kokemuksia etäkuntoutuksesta. Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia. Helsinki: Kela 2019.
Salminen A-L, Hiekkala S ja Stenberg J-H. Etäkuntoutus. Helsinki: Kela 2016.

Etäkuntoutuksesta tiedottaminen on tärkeää

Yhdenmukaiset ohjeet edistävät ja selkeyttävät etäkuntoutuksen käyttöönottoa. Kansallisella tasolla etäkuntoutusta ohjaavat STM:n linjaukset ja Valviran ohjeet. Myös Kela ohjeistaa palveluntuottajiaan etäkuntoutuksen toteutuksessa. Kansallisia ohjeistuksia kannattaa täydentää sairaanhoitopiiri- ja työnantajakohtaisilla ohjeilla, jotka on tehty yhteistyössä etäkuntoutusta toteuttavien terapeuttien kanssa.

Alueellisten ja työpaikkakohtaisten etäkuntoutusohjeiden tulee olla ajan tasalla suhteessa kansalliseen terveydenhuollon ohjeistukseen kuten esimerkiksi koronaviruksen leviämisen ehkäisemistä koskeviin ohjeisiin.

Myös asiakkaat tarvitsevat tietoa etäkuntoutuksesta. Tiedottamisessa on hyvä kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että se tavoittaa kuntoutuksen kohderyhmän.

Ostopalveluita tuottavien terapeuttien ohjeet kannattaa linjata yhdenmukaisiksi julkisen sektorin etäkuntoutuspalveluiden kanssa. ­

Toimintaterapeutilla on ammattitaito päättää etäkuntoutuksen käyttöönotosta

Toimintaterapeutti on terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö, jolla on ammattitaito tehdä päätös siitä, onko etäkuntoutus asiakkaalle tarkoituksenmukainen ja mahdollinen kuntoutusmuoto. Etäkuntoutus on yksi keino toteuttaa kuntoutusta. Se perustuu kuntoutussuunnitelmaan, hyviin käytänteisiin ja tutkittuun tietoon, joiden mukaisesti toimintaterapeutti tekee valintoja työssään. Etäkuntoutuksen käyttöönotosta ei ole tarkoituksenmukaista tehdä erillistä hallinnollista päätöstä tai ilmoitusta kuntoutuksesta päättävälle taholle.

Kuntoutussuunnitelmien, terapialähetteiden ja maksusitoumusten tulee mahdollistaa toimintaterapeutille asiakaskohtaisen harkinnan mukainen joustavuus etäterapiakertojen keston ja toistuvuuden sekä esimerkiksi lähiympäristön ihmisten etäkuntoutukseen tarvitseman ohjauksen osalta. Etäkuntoutusta voi olla tarpeen tauottaa tai jaksottaa eri tavoin kuin kasvokkain tapahtuvaa terapiaa.

Etäkuntoutuksen soveltaminen

Etäkuntoutukselle ei tule asettaa diagnoosi- tai asiakasryhmäperusteisia mukaanotto- tai poissulkukriteereitä. Etätoimintaterapian käyttöönotto perustuu aina yksilölliseen arviointiin.

Etäkuntoutus ei voi olla ainoa tarjottava kuntoutusmuoto sillä se ei sovellu kaikille. Sekä asiakkaalla että terapeutilla tulee olla mahdollisuus valita myös kasvokkainen kuntoutus tai esimerkiksi kuntoutuksen tauottaminen. Kaikkien asiakkaiden toimintakyky ei mahdollista etätoimintaterapiaa tai etäkuntoutus ei edistä kuntoutuksen tavoitteita. Kaikilla asiakkailla ei myöskään ole esimerkiksi teknisiä laitteita tai lapsilla aikuisen tukea etäkuntoutuksen toteutukseen.

Etäkuntoutusta kannattaa käyttää monipuolisesti kuntoutusprosessin eri vaiheissa. Se soveltuu esimerkiksi toimintakyvyn arviointiin, terapian aikaiseen harjoitteluun sekä omaisten, avustajien ja ammattihenkilöiden kuten opettajien ohjaamiseen. Etäkuntoutus ja kasvokkain tapahtuva kuntoutus voivat vuorotella kuntoutuksen aikana.

Etäkuntoutus soveltuu erilaisiin asiakastilanteisiin myös esimerkiksi ryhmäkuntoutukseen.

Osaaminen ja työvälineet ovat hyvän etäkuntoutuksen perusta

Toimintaterapeutin osaaminen etäkuntoutuksen toteutukseen perustuu täydennyskoulutukseen, johon toimintaterapeutin kannattaa hakeutua ja joka hänen työnantajansa tulee mahdollistaa.

Työnantajan tulee turvata toimintaterapeuteille etäkuntoutuksen mahdollistavat työvälineet sekä niihin tarvittava tekninen tuki.

Tietoturvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Etäkuntoutus on samalla tavoin luottamuksellista kuntoutusta kuin kasvokkain toteutettu kuntoutus. Asiakastietojen välitykseen ja tallentamiseen käytettävien järjestelmien on täytettävä salassapitoa, tietosuojaa sekä tietoturvaa koskevien säännösten vaatimukset.

Koronaviruksen aiheuttama toimintaympäristön muutos tapahtui nopeasti ja yllättäen, samoin sen myötä tapahtunut etäkuntoutuksen käyttöönotto. Uusi tapa tehdä työtä vaatii aikaa perehtymiseen ja mahdollisuuden työn organisointiin etäkuntoutuspalveluiden edellyttämällä tavalla.

Lisätietoja:
Kristina Holmberg
puheenjohtaja
kristina.holmberg@toimintaterapeuttiliitto.fi
040 759 5588