Kouluarjen pitää olla enemmän kuin pelkkää pärjäämistä

Kouluihin tarvitaan lisää toimintaterapeutteja. Koulutoimintaterapeuteista on hyviä kokemuksia esimerkiksi Espoossa ja tämä toimintatapa kannattaa ottaa käyttöön valtakunnallisesti.

Julkaistu 26.1.2020

Kaikilla lapsilla on Suomessa oppivelvollisuus ja myös koulunkäyntioikeus riippumatta, onko heillä toimintakyvyn rajoitteita vai ei. Jokaisella koululaisella on myös oikeus kokea koulunkäynti merkityksellisenä ja oikeus tulla nähdyksi vahvuuksiensa kautta.

Toimintaterapeutin ammattitaitoa on kyky analysoida, mitkä tekijät estävät ja mahdollistavat kunkin oppilaan osallisuutta koulussa. Toimintaterapeutti etsii kouluarjessa ratkaisuja siihen, mitä esteiden poistamiseksi ja mahdollisuuksien lisäämiseksi voidaan tehdä.

Syrjäytyminen on itseään vahvistava kierre. Se alkaa usein yksittäisistä tilanteista, joissa ympäristössä on merkityksellistä toimintaa rajoittavia tekijöitä ja lapsi tai nuori kohtaa liikaa epäonnistumisen kokemuksia. Tekemättä jääneet asiat ja vastoinkäymiset heikentävät käsitystä itsestä toimijana ja usko omiin mahdollisuuksiin vähenee. Toimintaterapeutin ammattitaitoa on auttaa katkaisemaan tämä kierre.

Suomessa on yli 60 000 syrjäytynyttä tai syrjäytymisuhan alla olevaa lasta ja nuorta. Meidän aikuisten pitää pystyä luomaan jokaiselle lapselle ja nuorelle sellaiset olosuhteet, joissa oppiminen on mahdollista. Meidän tulee vahvistaa lasten ja nuorten positiivista kokemusta omasta toimijuudestaan ja itsestään oppijana, syrjäytymisen ennalta ehkäisemiseksi.

Avun saamisen ei pidä olla hidasta ja vaikeaa - ratkaiseva apu on usein pieniä asioita arjessa

Oppimiseen pitää saada tukea helposti. Avun saamisen ei pidä olla vaikeaa. Nykyjärjestelmä, jossa toimintaterapeutin tukea tarvitsevan oppilaan pitää jonottaa terveydenhuoltoon saadakseen apua oppimisen ja koulunkäynnin haasteisiin, ei ole järkevä. Kouluissa pitää olla koulutoimintaterapeutti, jonka puoleen oppilas tai opettaja voi milloin tahansa kääntyä.

Toimintaterapeutin luokse pitää päästä nopeasti. Perusterveydenhuollon kolmen kuukauden hoitotakuu on koululaiselle liian pitkä aika odottaa. Käytännössä aika venyy usein pidemmäksi, kun toimintaterapeutteja ei palkata tarpeeksi.

Terveydenhuollon palvelut ovat irrallaan koululaisen arjesta. Tuen pitää olla osa kouluarkea, koulun toimintakulttuuria ja luokan toimintakäytäntöjä. Ratkaiseva apu on usein pieniä asioita arjessa. Muutamat edelläkävijäkunnat kuten Espoo ovat jo palkanneet koulutoimintaterapeutteja, jotta haasteisiin tartutaan ennen kuin ne kasvavat liian suuriksi.

Kun toimintaterapeutit yleistyvät kouluissa, myös koululaisten tasa-arvo lisääntyy. Jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen riippumatta perheen mahdollisuuksista hankkia apua.

Koulutoimintaterapeutin palvelu on matalan kynnyksen palvelu, johon ei tarvita lääkärin lähetettä. Mitä aiemmin oppilaiden toimintakykyä vahvistetaan, sitä paremmin ehkäistään myöhempää avun tarvetta. Kouluarjessa olevia haasteita ei pidä turhaan medikalisoida mutta silloin kun koululaisella on tarve terveydenhuollon palveluille laajemmin kannattaa toimintaterapia toteuttaa osana terveydenhuoltoa. Myös silloin on tärkeää, että toimintaterapeutille pääsee nopeasti ja helposti eikä lääkärin lähete ole perusterveydenhuollossa tarjottavan toimintaterapiapalvelun saamisen edellytys. Näin toimitaan Espoossa, jossa perusterveydenhuollon toimintaterapeutille pääsee mm. koulupsykologin tai terveydenhoitajan tekemällä lähetteellä.

Ajankohtaista

Toimintaterapialla terveystaloustieteellisiä hyötyjä →

Ruotsin, Norjan, Tanskan, Suomen ja Islannin toimintaterapeuttiliitot ovat yhdessä todenneet, että tietoa toimintaterapian terveystaloustieteellisestä perusteista on liian vähän. Kaksi vuotta sitten liitot päättivät tieteellisen kirjallisuuskatsauksen laatimisesta, jonka toteuttaisivat alan johtavat tutkijat Pohjoismaista ja Euroopasta.

Kuntoutusta ajetaan alas – epävarmuus varjostaa toimintaterapeuttien arkea →

Toimintaterapeuttien työtehtävät ovat mullistuneet poikkeusolojen takia sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa kaikkialla Suomessa. Kuntoutuksen alasajo herättää epätietoisuutta, ja muutosten johtamiseen toivotaankin lisää selkeyttä ja inhimillisyyttä.

Pandemia ajaa toimintaterapia-alan yrittäjät ahdinkoon →

Koronapandemia on vaikuttanut toimintaterapia-alan yrittäjiin voimakkaasti. Moni toimintaterapeutti on parhaillaan lähes tai jopa täysin vailla toimeentuloa.

Kaikki tiedotteet →