Toimintaterapeutti

Toimintaterapeutti on kuntoutusalan asiantuntija, joka saattaa ihmisen merkitykselliseen ja toimivaan arkeen – arkeen, joka on aina enemmän kuin pelkkää pärjäämistä.

Toimintaterapeutin koulutus

Toimintaterapeutti on kuntoutusalan ammattikorkeakoulututkinto.

Toimintaterapeutin tutkinto

Toimintaterapeutin tutkinto on sosiaali- ja terveysalan alempi korkeakoulututkinto. Tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä (3,5 vuotta). Tutkintokoulutusta järjestetään kuudessa ammattikorkeakoulussa: Arcada, Metropolia AMK, Oulun AMK, Jyväskylän AMK, Turun AMK ja Karelia AMK. Toimintaterapeutin tutkinto-ohjelmissa opiskelee vuosittain noin 800 opiskelijaa. Tutkintoon valmistuneiden määrä on vuosien ajan jatkuvasti kasvanut.

Koulutusmäärät

Suomessa on 7 toimintaterapeuttia 10 000 asukasta kohden. Lukumäärä on pieni muihin Pohjoismaihin verrattuna. Tanskassa on eniten toimintaterapeutteja koko maailmassa, 20 toimintaterapeuttia 10 000 asukasta kohden. Ruotsissa vastaava luku on 12, Norjassa 10 ja Islannissa 9. Toimintaterapeuttien työllisyysaste on kaikissa pohjoismaissa hyvä. Toimintaterapeuttien koulutusmäärää tulee Suomessa edelleen kasvattaa.

Laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö

Toimintaterapeutin tutkinnon suorittaneet saavat Valviralta oikeuden toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä. Toimintaterapeutin nimikettä saa käyttää ja ammattia harjoittaa vain tutkinnon suorittanut, laillistettu toimintaterapeutti.

Ensimmäinen toimintaterapeuttikurssi valmistujaiskuvassa vuonna 1972. Takarivi (vas.) Kari Carlberg, Birgitta Björkenheim (Myllyluoma), Irmeli Kaila (Parjo), Tuula Ranta (Teppo), Marja Erola (Ojanperä) ja Jaakko Nevalainen. Eturivi vas. Helena Österman (Sirola), Eija Komonen (Lindholm), Heidi Kunnas (Taanonen), Marjatta Ikola (Salo) ja Merja Sirkanoja (Touru).
Ensimmäinen toimintaterapeuttikurssi valmistujaiskuvassa vuonna 1972. Takarivi (vas.) Kari Carlberg, Birgitta Björkenheim (Myllyluoma), Irmeli Kaila (Parjo), Tuula Ranta (Teppo), Marja Erola (Ojanperä) ja Jaakko Nevalainen. Eturivi vas. Helena Österman (Sirola), Eija Komonen (Lindholm), Heidi Kunnas (Taanonen), Marjatta Ikola (Salo) ja Merja Sirkanoja (Touru).

Kansainvälisyys on aina ollut osa toimintaterapeuttien koulutusta

Toimintaterapeuttiliitto perustettiin vuonna 1965 toimintaterapeuttikoulutuksen saamiseksi Suomeen. Sitä ennen toimintaterapeutit kouluttautuivat muissa pohjoismaissa ja Englannissa. Ensimmäiset Suomessa opiskelleet toimintaterapeutit valmistuivat Helsingin sairaanhoito-opistosta vuonna 1972. He sijoittuivat pääsääntöisesti töihin sairaaloihin, ja hankkivat tarkasti säädellyn työasun jo opiskeluaikana.

Suomalainen toimintaterapeuttikoulutus on aina ollut vahvasti kansainvälinen. Toimintaterapeutit ovat koulutuksen alkuajoista lähtien hakeneet osaamisensa alan kansainvälisestä tutkimuksesta. Koulutus täyttää toimintaterapeuttien maailmanliiton WFOTn kansainväliset laatustandardit ja opetussuunnitelmissa näkyy eurooppalaisten toimintaterapeuttikoulutusten yhteisen verkoston ENOTHEn osaamiskuvaukset.

Toimintaterapeutit työelämässä

Toimintaterapeutit työllistyvät hyvin ja työttömyyttä on alalla vähän. Toimintaterapeutti on tulevaisuuden ammatti, jonka ydinosaamisen tunnistaminen työmarkkinoilla on vielä puutteellista.

Työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto

Työvoiman kysyntä ja tarjonta ovat toimintaterapia-alalla pääsääntöisesti tasapainossa. Toimintaterapeuteista on jonkin verran pulaa alueilla, joilla ei ole toiminta­terapeutti­koulutusta. Alalla on vapaana työpaikkoja, joihin ei löydy hakijoita esimerkiksi Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Lapissa. Työvoimapulaa on ryhdytty paikkaamaan ammattikorkeakoulujen välisenä yhteistyönä, ns. satelliittikoulutuksilla, esimerkiksi Seinäjoella ja Lappeenrannassa, jossa myös työnantajat ovat tunnistaneet toimintaterapeuttien lisätarpeen alueellaan.

Työttömyys

Niiden koulutuspaikkakuntien läheisyydessä, joissa toimintaterapeutteja koulutetaan paljon, on myös työtä etsiviä toimintaterapeutteja. Työttömyys on alalla kokonaisuudessan kuitenkin vähäistä ja pääasiallisesti lyhytkestoista. Työttömiä toimintaterapeutteja on pääasiallisesti Uusimaalla, Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa.

Uudet työpaikat

Uusia työpaikkoja syntyy alueille, joilla on toimintaterapeutin tutkintokoulutusta. Ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyö edistää toimintaterapeuttien osaamisen hyödyntämistä yhteiskunnassa.

Työpaikat

Toimintaterapeutit työllistyvät kuntoutuksen asiantuntijatehtäviin ja he työskentelevät usein moniammatillisissa työryhmissä. Toiminta­terapeutteja työskentelee esimerkiksi perus­terveyden­huollossa, erikois­sairaan­hoidossa, varhaiskasvatuksessa, kuntoutus- ja tutkimus­keskuksissa, järjestöissä, yrittäjinä sekä erilaisissa kehittämis- ja projektitehtävissä. Toimintaterapeutin työ voi sijoittua julkiselle, yksityiselle tai kolmannelle sektorille.

Työnkuva

Toimintaterapeutin työnä on auttaa niitä ihmisiä ja ihmisryhmiä, jotka kokevat toimintakyvystään tai ympäristöstä johtuvia rajoituksia ja osattomuutta arjessaan. Toimintaterapeutit työskentelevät myös yhä enemmän ennaltaehkäisevissä palveluissa ja tehtävissä, joissa kehitetään yhteiskunnan ja organisaatioiden palveluja toimintakykyä ja osallisuutta tukeviksi.

Ydinosaamisen tunnistaminen

Toimintaterapian hyötyjä ja toimintaterapeuttien osaamista ei työmarkkinoilla aina tunnisteta. Ongelma peilaa kuntoutuksen suppeaa käyttöä suomalaisessa yhteiskunnassa. Esimerkiksi Kuntoutuksen uudistamiskomitean raportissa toimintaterapian tunnistaminen jää nykyisen työalueiden sekä tulevien sote-, maakunta- ja kasvupalvelu-uudistusten osalta vähäiseksi.

Tulevaisuuden ammatti

Toimintaterapia on tulevaisuuden ammatti, jossa ydinosaaminen koostuu muuttuvien elementtien - ihmisen toimintakyvyn, toiminnan ja ympäristön - yhteensovittamisesta. Automatisaatiolla voi korvata vain pienen osan toimintaterapeutin työstä. Toimintaterapeuttien osaamista kannattaa tulevaisuudessa hyödyntää nykyistä enemmän kotona asuvien ja kotiutuvien kuntoutujien hoidon ja kuntoutuksen kehittämisessä, työllistymistä ja työkykyä tukevissa palveluissa, maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisessä sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa.

Palkkaus ja työsuhteen ehdot

Toimintaterapeuttien palkkaus ja työsuhteen ehdot määräytyvät kunnallisella sektorilla Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Yksityisellä sektorilla palkkausta ja työsuhteen ehtoja ohjaa Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimus. Alan mikroyrityksissä käytössä on usein Toimintaterapeuttiliiton Työsuhteen ehdot suositus ja palkkasuositus. TOI:n jäsenet voivat tilata suosituksen sähköistä versiota toimistolta.

Toimintaterapeutti yrittäjänä

Noin 10 prosenttia toimintaterapeuteista työskentelee yrittäjänä. Toimintaterapia-alan yrittäjillä on usein vahva ammatti-identiteetti ja suuri into kehittää alaa. Valtaosa toimintaterapiayrittäjistä on yksinyrittäjiä.

Toimintaterapia-alan yrittäjyys
Toimintaterapia-alan yrittäjät tuottavat terapiapalveluita ja toimivat asiakastyössä. Valtaosa alan yrityksistä on pieniä, muutamia henkilöitä työllistäviä yrityksiä. Myös itsensä työllistäviä toiminimiyrittäjiä löytyy alalta runsaasti. Toimintaterapia-alalla on vain muutama suurempi, valtakunnallisesti palveluita tarjoava yritys. Osaavan työvoiman puute ja korkea kynnys työntekijöiden palkkaamiseen sekä markkinoiden epävarmuus ovat keskeisiä syitä sille, että vain joka viides alan yrittäjistä on harkinnut yritystoiminnan kasvattamista.

Monta tietä yrittäjäksi
Toimintaterapia-alan yrittäjät kertovat päätyneensä alalle monia eri reittejä. Mieluisat työtehtävät ja halu päästä vaikuttamaan työnsä sisältöön motivoivat yrittäjiksi ryhtyneitä. Muita syitä yrittäjäksi siirtymiseen ovat olleet työsuhteen epävarmuus ja työllistymismahdollisuuksien puute.

Vahva kytkös julkiseen sektoriin
Toimintaterapia-ala poikkeaa monesta muusta alasta vahvalla kytköksellään julkiseen sektoriin. Lähes kaikilla yrityksillä on sopimus Kelan, kuntayhtymien, kuntien tai vakuutusyhtiöiden kanssa. Asiakkaat ohjautuvat palveluihin pääasiallisesti Kelan kuntoutuspäätöksillä sekä muiden tahojen maksusitoumuksilla ja palveluseteleillä.

Yrittäjä toimii asiakkaan toimintaympäristössä
Toimintaterapeuttiyrittäjät tuottavat palveluitaan pääosin asiakkaan omassa toimintaympäristössä, kuten kotona tai päiväkodissa. Yritykset mahdollistavat palveluiden saatavuuden myös suurten kasvukeskusten ulkopuolella eli siellä, minne julkisen sektorin toimijat eivät itse aina pysty toimintaterapiapalveluita viemään. Asiakkaan toimintaympäristössä toteutettavat palvelut ovat kuntoutuksen tulosten kannalta tärkeitä ja helpottavat asiakkaiden arkea. Etäkuntoutuspalveluiden tarjonta on viime aikoina lisääntynyt.

Onnistumisia ja haasteita
Toimintaterapeuteista suurin osa on tyytyväinen yrittäjyyteensä ja suosittelisi yrittäjyyttä myös muille. Mieluiset työtehtävät ja vaikutusmahdollisuudet oman työn sisältöön motivoivat yrittäjyyttä, vaikka yrittäjätaidot olisivatkin vähäiset.

Haasteiksi alan yrittäjät kokevat muun muassa pitkäkestoisen epätietoisuuden soteuudistuksesta, epätarkoituksenmukaiset kilpailutukset sekä työkuorman. Monille yrityksille olisi tarjolla enemmän asiakkaita kuin mitä ne pystyvät ottamaan vastaan.

Terveydenhuollon kustannusten kasvua on viime vuosina pyritty hillitsemään, mikä on heijastanut myös kuntoutusalan hinnoitteluun. Yrittäjät kokevat, että esimerkiksi palvelusetelit ovat alihinnoiteltuja.

Lisätietoja toimintaterapia-alan yrittäjyydestä TEM:n Missä mennään sote-toimiala? Sosiaali- ja terveysalan toimialaraportti -julkaisusta.

86%

toiminimiyrittäjiä

97%

naisia

44%

yli 50-vuotiaita

83%

tarjoaa palveluita Kelalle

Toimintaterapeuttien täydennys- ja jatkokoulutus

Suomalaisten toimintaterapeuttien täydennys- ja jatkokoulutus on yhdistelmä kotimaista ja kansainvälistä koulutustarjontaa. Toimintaterapia-alan tieteellisen tutkimuksen tekemisestä kiinnostuneiden on jatkettava opintoja ulkomaisessa yliopistossa.

Täydennyskoulutus

Toimintaterapeutin työssä on tarpeellista ylläpitää ja kehittää omaa ammattitaitoaan täydennyskouluttautumalla. Myös perehtyminen ammattitoiminnan säädöksiin ja määräyksiin sisältyy terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaan lakiin. Lain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että ammattihenkilö voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen.

Toimintaterapian alan täydennyskoulutusta tarjoavat Toimintaterapeuttiliitto, ammattikorkeakoulut ja erikoisalayhdistykset. Suomalaisten toimintaterapeuttien kannattaa hyödyntää myös muiden pohjoismaisten toimintaterapeuttiliittojen täydennys­koulutus­tarjontaa.

Jatkokoulutus

Toimintaterapeutiksi valmistuneet voivat kahden vuoden työkokemuksen jälkeen hakeutua ylempiin ammattikorkeakouluopintoihin. Toimintaterapeutin tutkinto soveltuu pohjakoulutukseksi esimerkiksi suureen osaan sosiaali- ja terveysalan sekä kuntoutuksen YAMK-tutkinnoista. Ylemmät ammatti­korkeakoulu­tutkinnot tarjoavat väylän yliopistojen jatkokoulutukseen lisensiaatti- ja tohtoriopintoihin.

Suomalaisella toimintaterapeutin AMK-tutkinnolla voi hakea ulkomaisiin European Master of Science in Occupational Therapy -maisteriohjelmiin Euroopan eri korkeakouluissa. Suomen YAMK-tutkinnoissa ei ole mahdollista opiskella toimintaterapiaa pääaineena.

Yliopisto-opinnot

Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa ei toteuteta toimintaterapian yliopistokoulutusta. Esimerkiksi Ruotsissa on yli 200 väitöskirjan tehnyttä toimintaterapeuttia, noin 15 toimintaterapian professoria ja noin 60 tohtoriopiskelijaa.

Suomalaisella toimintaterapeutin AMK-tutkinnolla voi hakea ulkomaisiin toimintaterapian maisteriohjelmiin, kuten Jönköpingin yliopiston koulutusohjelmaan, jossa englanninkieliset opinnot toteutetaan etäopiskeluna verkossa.

Liity jäseneksi

Toimintaterapeuttiliitto on akavalainen ammattiliitto ja ainoa toimintaterapeuttien, toimintaterapia-alan ja sen opiskelijoiden edunvalvoja Suomessa. Jätä jäsenhakemus ja liity jäseneksi.