Sote-alan ammattihenkilöitä koskeva lainsäädäntö uudistuu – tavoite henkilöstöpulan helpottaminen

Julkaistu 18.4.2024

Muokattu 19.4.: Täsmennetty STM:n tiedotteen lainausta.

“Pula sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä uhkaa vaarantaa lakisääteisen palveluiden saatavuuden. Samaan aikaan väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa. Palveluiden laatu ja saatavuus perustuvat osaavaan ja motivoituneeseen henkilöstöön. Lainsäädännön täytyy mahdollistaa ja tunnustaa koko sote-henkilöstön osaamisen asema palveluiden kulmakivenä”, toteaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso STM:n huhtikuussa julkaistussa tiedotteessa.

Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaksi lainsäädännöksi on tarkoitus antaa vuonna 2025.

Ammattien sääntely suurennuslasin alle

Lainsäädäntöuudistuksessa arvioidaan uudelleen sote-alan eri ammattiryhmien sääntely. Tarkoitus on, että entistä harvempi ammattiryhmä olisi joustamattoman sääntelyn piirissä. Sääntelyn piirissä olevalla ammatilla tarkoitetaan sellaista ammattia ja tehtäviä, joihin lain perusteella vaaditaan tietty koulutus, tutkinto tai ammatinharjoittamisoikeus.

Jatkossa säänneltäisiin vain niitä sosiaali- ja terveydenhuollon ammatteja ja tehtäviä, joissa sääntely on välttämätöntä asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi.

– Pidämme uudistuksen osalta myös jäsenet ajan tasalla. Asiakas- ja potilasturvallisuuden säilyminen toimintaterapiassa saavutetaan ammattitaitoisten toimintaterapeuttien kautta. TOIn näkökulmasta uudistuksessa on keskeistä, että toimintaterapeutit tunnistetaan sääntelyn piiriin kuuluvaksi, jotta turvataan laadukas terapiapalvelu, puheenjohtaja Kirsi Wikman toteaa.

STM:n tiedotteessa uudistusta perustellaan myös "modernilla moniammatillisella toiminnalla".

Jotta moniammatillinen työskentely voi kehittyä ja hyödyttää asiakasta, tulee toimintaterapeutilla olla vahva ammatti-identiteetti. Sen kehittyminen vaatii muun muassa sitä, että oma ydinosaaminen on selkeä. Tämän vuoksi jokaisen toimintaterapia-alan asiantuntijan pitää osata sanoittaa osaamisensa ja tehtävänsä merkitys. Tämä tarkoittaa vastaamista kysymyksiin, kuten mitä teet, miten teet ja mihin työsi perustuu, ohjaa Wikman jäsenistöä.

– Laadukas toimintaterapia perustuu aina tutkittuun tietoon, hyviin käytäntöihin ja ammatilliseen harkintaan. Nämä ovat asioita, joita uudistuksessa ei voi ohittaa ja jotka takaavat potilas- ja asiakasturvallisuuden.

Joustava työnjako jättää ammattihenkilöille aikaa asiakas- ja potilastyöhön

Henkilöstön joustava työnjako lisää ministeriön mukaan ammattihenkilöiden aikaa asiakkaille ja potilaille. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että ammattihenkilöt työskentelisivät myös toistensa tehtävissä, jos heidän osaamisensa on siihen riittävää. Ministeriön mukaan muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saaneiden työpanosta pitäisi pystyä joustavasti käyttämään, jotta ammattihenkilöstö voi keskittyä omaa osaamistaan vastaavaan työhön.

– Ajatus siitä, että jokainen ammattiryhmä voisi keskittyä koulutustaan ja osaamistaan parhaiten vastaaviin tehtäviin, on hyvä ja tärkeä lähtökohta, Wikman toteaa.

– Tämän toteutuminen vaatii kuitenkin sen, että tunnistetaan ja tunnustetaan eri ammatteihin liittyvät osaamisalueet. Tämä tarve ei häviä miltään osin, vaikka sote-henkilöstöstä eri tehtävissä on pulaa. Eri ammattiryhmiin kohdistuva sääntely on yksi laadukkaan toimintaterapian tärkeä kriteeri sekä asiakas- ja potilasturvallisuustekijä. Toimintaterapeuttikoulutus tuottaa erityistä asiantuntijaosaamista, ja tästä laadusta meidän tulee huolehtia, Wikman linjaa.

Asiakkaan pitää voida luottaa siihen, että toimintaterapia on asianmukaisen koulutuksen ja laillistukseen saaneen ammattilaisen tuottamaa.

Vuosi 2024 on selvitysten ja pohjatyön aikaa

Tämän vuoden aikana STM:ssä tehdään erilaisia selvityksiä muutostarpeista ja kerätään esimerkiksi kansainvälistä vertailutietoa.

Uudistusta ei tehdä kuulematta hyvinvointialueiden ja sidosryhmien näkemyksiä.

Siikavirta sanoo ministeriön tiedotteessa, että “uudistus tähtää eri ammattiryhmien yhteismitalliseen ja yhdenvertaiseen sääntelyyn, joka perustuu asiakas- ja potilasturvallisuuteen sekä ammattiryhmien ja niiden tehtävien merkityksen tunnustamiseen. Tämä edellyttää sekä yhteistä että ammattikohtaista vuorovaikutusta ja arviota uudistuksen lähtökohdista, tarpeista ja toteutusvaihtoehdoista. Uudistuksella on myös keskeinen yhteys niihin palvelurakenteen tavoitteisiin ja muutoksiin, joita palveluiden saatavuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen edellyttää.”

– Kyseessä on yksi merkittävimmistä meneillään olevista uudistuksista. TOI tulee osallistumaan valmistelutyöhön aktiivisesti vaikuttamalla muun muassa toimintaterapeuttien näkökulman esilletuomiseen, puheenjohtaja Wikman toteaa.

– TOI on tiennyt uudistuksen aikatauluista jo aiemmin muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käydyn yhteydenpidon kautta. Tärkeää on, että jatkossakin käymme aktiivista vuoropuhelua ministeriön kanssa jo uudistuksen esiselvitysvaiheessa.

Lisätietoja

Kirsi Wikman, TOIn puheenjohtaja
p. 040 825 3107