SuomiAreenan panelistit: Toimintaterapeutti voi tuoda koululaisille tärkeää arjen apua

Kynä ei pysy kädessä, keskittymisvaikeudet piinaavat tai lapsi jää kaveriporukan ulkopuolelle. Näissäkin tilanteissa toimintaterapeutti voi tehdä paljon hyvää opettajan tukena koulussa.

Julkaistu 28.6.2019

Puhumme SuomiAreenassa siitä, mitä annettavaa kuntoutuksen asiantuntijoilla on koululaisten syrjäytymisen ehkäisytyössä. Nämä keskustelijat tuulettavat paneelissamme nykyjärjestelmää ja esittävät parempaa tilalle.

Toimintaterapeutit saatava kouluihin

Me-säätiön toimitusjohtaja, toimintaterapeutti Ulla Nord on tehnyt 30 viime vuotta töitä lasten ja nuorten kanssa erilaisissa tehtävissä. Hän kantaa huolta siitä, että monista hyvistä aikeista huolimatta kaikki erityisen tuen tarpeessa olevat lapset ja nuoret eivät saa koulussa sitä tukea, jota he tarvitsisivat.

– Toimintakyvyn vaikeuksista kärsivä lapsi jää liian usein ilman apua eikä pysy mukana muiden tahdissa. Ongelmat voivat liittyä esimerkiksi aistiherkkyyteen, ylivilkkauteen, impulsiivisuuteen tai keskittymisvaikeuksiin. Kun tukeaei tule, lapsen minäkuva kääntyy negatiiviseksi. Jatkuvat epäonnistumisen kokemukset muokkaavat käsitystä omasta itsestä kielteiseksi, Nord sanoo.

Ulla Nord

Nordin mukaan nykyinen tukijärjestelmä on arjesta etääntynyt ja ongelmalähtöinen: kun lapsesta herää huoli, hän saa tietyn prosessin jälkeen lähetteen tutkimuksiin, jonka huippuammattilaiset tekevät jossakin koulun ulkopuolella.

– Lopulta lapsi saa diagnoosin ja perhe kuulee, mistä haasteet johtuvat – ja sen jälkeen lapsi ja perhe jäävät yksin. Tämä ei riitä, vaan nyt on otettava auttamisessa uusi suunta, Nord vaatii.

Hän toisi huippuammattilaiset kouluun miettimään, miten lapsia ja nuoria pystytään parhaiten tukemaan heidän omassa ympäristössään.

– Toimintaterapeutteja tarvitaan kouluissa. Heillä on konkreettisia työvälineitä lasten ja nuorten tukemiseen siellä, missä he viettävät suuren osan ajastaan. Samalla voidaan olla opettajien tukena ja auttaa perheiden tilannetta, sanoo Nord, jolla on toimintaterapeutin koulutus.

Hänen mielestään on myös tärkeää levittää tehokkaasti tietoa siitä, miten laajat valmiudet toimintaterapeutin koulutus antaa yhteiskunnan eri osa-alueilla toimimiseen.

– Työn ytimessä on ennen kaikkea toimijuuden vahvistaminen – ja juuri sitä kouluissa nyt tarvitaan, Nord toteaa.

Kaikki uudet keinot ovat tervetulleita

Luokanopettaja Maarit Korhonen sai äskettäin ryhmäänsä tokaluokkalaisen, jolla oli vaikea ADHD. Lapsi olisi tarvinnut avustajan, mutta rahat loppuivat.

– Siinä sitten mietin, mitä ihmettä teen. Lopulta päätin, että lapsella on luokassa kolme eri paikkaa: oma pulpetti, iso pyörivä nojatuoli ja poikaryhmän yhteinen pöytä. Hän sai luvan liikkua paikkojen välillä tunnin aikana – ja häiriöt loppuivat siihen, Korhonen kertoo.

Vuoden Luokanopettajaksikin valittu Korhonen on tunnettu siitä, että hänen luokassaan voi istua vaikkapa jumppapallojen päällä tai tehdä töitä lattialla maaten. Näin hän takaa työrauhaa ja vahvistaa levottomimpienkin oppimista ja minäkuvaa.

– Miksi koulussa pitäisi istua kuusi tuntia päivässä paikoillaan? Monilta se vie toimintakyvyn. Jokaisella on ollut luokassani oma pöytäpaikka ja kaikki saavat käyttää tilan neljää keinutuolia. Tosin ne eivät riitä, sillä kaikkihan niihin haluavat, koska pieni liike rauhoittaa.

Korhonen ottaisi mielellään vastaan toimintaterapeuttien tarjoamia eväitä arjen tilanteiden ratkomiseen.

– Toimintaterapeuteilla olisi meille annettavaa lapsen ongelmien ratkomisessa. Kaikki keinot ovat tarpeen, jotta opimme paremmin tunnistamaan, miksi lapsi voi huonosti ja pystymme ehkäisemään syrjäytymistä.

Korhonen on monen muun opettajan tavoin tekemisissä myös sellaisten perheiden kanssa, joilla on monenlaisia vaikeuksia selvitä arjesta. Joskus hyvinkin pieni koululainen hoitaa kodin askareet itse ruoanlaitosta ja siisteydestä lähtien.

– Jos lasta ei koskaan kehuta ja kannusteta, hän saattaa tuntea itsensä näkymättömäksi kotona ja koulussa. Tämä tuo itsetunto-ongelmia, jotka heijastuvat herkästi myös oppimiseen, Korhonen sanoo.

Uskomme vahvasti kuntoutukseen

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä raottaa pientä salaisuutta, kun hän kertoo, että kaupungin strategiaseminaarissa nousi Koulut kuntoon -ohjelman lisäksi ehdotus oman Koululaiset kuntoon -ohjelman aloittamisesta. Kuluvalla valtuustokaudella on pistetty sisäilmaongelmaisia kouluja kuntoon, ja pian satsataan lapsiin ja nuoriin toisellakin tavalla.

– Haluamme pitää kaikki lapset ja nuoret mukana ja löytää uusia tapoja sekä heidän henkisen että fyysisen kuntonsa ylläpitämiseen ja kohentamiseen. Teemme sen mahdollisimman poikkihallinnollisesti. Sekä sivistystoimi että sosiaali- ja terveystoimi ovat jo innokkaasti lähteneet edistämään asiaa, Mäkelä kertoo.

Näin iso hanke ei ole pikkujuttu yli 14 000 työntekijän organisaatiossa. Työtä edesauttaa se, että henkilöstö on sitoutunut kaupungin strategiaan, Espoo-tarinaan. Tarinaan sisältyvät tavoitteet, joissa ovat pääosassa kaupungin asukkaat ja asukkaiden sujuva arki.

– Ratkaisevan tärkeää on, katsommeko uutta luodessamme omissa siiloissamme sisäänpäin vai siiloista ulospäin. Koululaisten asioissa ulospäin katsominen on jo tuottanut hyvää tulosta ja eri toimialat ovat tehneet pitkään hyvää moniammatillista yhteistyötä, Mäkelä sanoo.

Hän korostaa, että lapset ja nuoret ovat kaupungin arvoissa korkealla ja siksi uusien, heitä tukevien ratkaisujen löytäminen on yksi ydintehtävistä. Espoon Kilon ja Kantokasken alakouluissa työskentelee jo nyt toimintaterapeutti, mikä on valtakunnallisesti ainutlaatuista.

– Tämä on yksi esimerkki edelläkävijyydestä, jota haluamme vain vahvistaa. Ennaltaehkäisy on mielenterveyteen ja fyysiseen kuntoon liittyvissä asioissa erityisen tärkeää. Yksi vaihtoehto on, että tulevaisuudessa enemmänkin eri alojen ammattilaisia tulisi opettajien tueksi kouluihin edistämään koululaisten hyvinvointia. Uskomme vahvasti kuntoutukseen ja sen voimaan parantaa kaikenikäisten asukkaidemme toimintakykyä.

Hyppy koulufysioterapeutiksi kävi helposti

Vuodesta 2005 Riihimäellä koulufysioterapeuttina toiminut Sirkka Ruokonen näkee työssään koululaisten jatkuvasti laajenevan oirekirjon.

– Suurin osa työajastani menee ohjaukseen ja neuvontaan. Eniten nuorilla on toimintakykyä haittaavia tuki- ja liikuntaelinongelmia: polviin, päähän tai selkään sattuu tai niska on jumissa. Yksi liikkuu liian vähän, toinen liikaa ja kolmas on ylipainoinen ja etsii liikuntamotivaatiota, Ruokonen kertoo.

Tehtävä perustettiin, kun Ruokonen kollegoineen ihmetteli kouluterveyskyselyjen tuloksia, joiden mukaan koululaisilla oli erilaisia tuki- ja liikuntaelinoireita ja univaikeuksia ja he käyttivät paljon kipulääkkeitä. Ruokonen työskenteli silloin Riihimäen terveyskeskuksen fysioterapeuttina.

– Kaksivuotinen kokeilu kouluterveydenhuollossa toi uuden toimen. Minut valittiin siihen, ja aikaa on vierähtänyt jo 14 vuotta. Terveyskeskuksen kuntayhtymä halusi satsata ennaltaehkäisyyn ja nuoriin. Hyppy uuteen tehtävään kävi helposti ilman byrokratiaa.

Psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistunut Ruokonen on Suomen ainoa perusterveydenhuollon koulufysioterapeutti. Muutamissa kunnissa on malleja, joissa fysioterapeutti työskentelee kouluilla. Ruokonen tekee yhteistyötä terveydenhoitajien, kuraattorien ja opettajien kanssa ja vastaa 2 200 oppilaasta viidessä yläkoulussa Riihimäellä sekä naapurikunnissa Lopella ja Hausjärvellä.

Ilman tätä tehtävää varhainen puuttuminen nuorten psykofyysiseen oireiluun jäisi vähemmälle. Sekin on arvokasta, että koululaiset oppivat fysioterapeutin tuella hoitamaan itse itseään.

– Uskon, että työni ansiosta pystytään myös vähentämään lääkärikäyntejä ja kipulääkkeiden käyttöä. Paras palaute on nuoren ilme, kun hän katsoo lähtiessään minua ovelta ja sanoo: Hei, kiitti, nyt mä ymmärsin! Silloin toivon, että olen pystynyt antamaan lisää kantavuutta niihin siipiin, joilla nuori lentää kohti tulevaisuutta.

Suomen Toimintaterapeuttiliiton, Suomen Fysioterapeuttien sekä Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n järjestämä paneelikeskustelu Koululaisten toimintakyvyssä tikittää aikapommi – ei jätetä opettajia yksin!

SuomiAreena
Perjantai 19.7. klo 11.30-12.30
Kaupungintalon piha, Hallituskatu 12, Pori

Ajankohtaista

Opettajista 98,5% huolissaan oppilaidensa keskittymiskyvyn ongelmista – nyt on aika tarttua ongelmaan →

Opettajien kokemuksia oppilaiden toimintakyvyn rajoituksista kartoittaneen kyselyn tulokset ovat selkeät. Käytännössä kaikki vastanneet opettajat olivat huolissaan oppilaidensa keskittymiskyvyn ongelmista ja neljä viidestä oppilaiden ongelmista sosiaalisissa suhteissa.

SuomiAreenan panelistit: Toimintaterapeutti voi tuoda koululaisille tärkeää arjen apua →

Kynä ei pysy kädessä, keskittymisvaikeudet piinaavat tai lapsi jää kaveriporukan ulkopuolelle. Näissäkin tilanteissa toimintaterapeutti voi tehdä paljon hyvää opettajan tukena koulussa.

Koululaisten toimintakyvyssä tikittää aikapommi - ei jätetä opettajia yksin! →

TOI järjestää heinäkuussa SuomiAreenalla yhdessä Suomen Fysioterapeuttien ja Tule ry:n kanssa paneelin, jossa keskustellaan siitä, mitä tehdä kun lapset ja nuoret liikkuvat yhä vähemmän ja arjen toiminnat yksipuolistuvat. Tulevaisuutta ajatellen koululuokissa tikittää aikapommi.

Kaikki tiedotteet →