Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry:n asiantuntijalausunto STM:lle sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista

Julkaistu 14.9.2018

Toimintaterapeuttiliitto piti lausunnossaan erittäin hyvänä sitä, että nyt myös toimintaterapia on määrittely selkeästi asikasmaksulaislain piiriin kuuluvaksi palveluksi.

Puutteellista lakiluonnoksessa on Toimintaterapeuttiliiton näkemyksen mukaan kuitenkin se, että lakiesitys jättää kauttaaltaan täysin tulkinnanvaraiseksi terapioiden toteutuspaikan vaikutuksen asiakasmaksuun. Terapiat nähdään lakiesityksessä vastaanotoilla tai laitoksissa tapahtuviksi, eikä siinä huomioida sitä, että tosiasiassa terapiat toteutuvat suurelta osin myös asiakkaan toimintaympäristöissä kuten koti-, koulu- ja päiväkotikäynteinä. Lakiluonnoksen määritelmät jättävät huomiotta myös koti- ja arkikuntoutuksen, eikä esitys siten riittävästi huomioi kuntoutuspalveluiden nykyisiä järjestämistapoja.

Lakiesityksessä ei myöskään huomioida sitä, että nykyisin Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus on sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä suunniteltu siirtyväksi maakuntien järjestämisvastuulle. Tämä muutos tuo asiakasmaksulain soveltamisen piiriin kaikki nykyisin Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saavat asiakkaat.

Ehdotus ei myöskään riittävällä tavalla turvaa kuntoutuspalveluja saavien asiakkaiden yhdenvertaista asemaa. Kuntoutuspalveluiden asiakkaat ovat usein pienituloisia ja tarvitsevat paljon erilaisia ja päällekkäisiä palveluita, minkä vuoksi osa heistä ei pysty suoriutumaan asiakasmaksuista. Asiakkaan taloudellinen asema ei voi olla esteenä palvelujen saamiselle eivätkä asiakasmaksut saa siirtää kuntoutuspalveluja niitä tarvitsevien tavoittamattomiin. Eri maakuntien kuntoutusasiakkaiden palvelujen saaminen ja yhdenvertainen asema vaarantuvat, mikäli maakunnalle jää harkintavalta siitä, päättääkö se alentaa tai jättää perimättä asiakasmaksua kuntoutuspalveluiden asiakkailta.

Toimintaterapeuttiliitto kannattaa lakiluonnoksen ehdotusta, jossa alkuvaiheen kuntoutuspalvelut (mm. arviointi, neuvonta, ohjaus) sekä apuvälinepalvelut ovat maksuttomia. Tämä mahdollistaa sen, että asiakkaan taloudellinen tilanne ei estä kuntoutuspalveluiden piiriin pääsemistä. Tämä ehdotus ei kuitenkaan huomioi sitä toimintaterapian perusominaisuutta, että yksi käynti koostuu usein sekä arvioinnista ja ohjauksesta että terapiasta. Toimintaterapiaan keskeisesti kuuluvat apuvälineet ovat kiinteä osa koko toimintaterapiaprosessia ja asiakkaan tai lähiverkoston ohjaaminen on yksi varsinaisen toimintaterapiaprosessin peruselementeistä. Ehdotetun kaltainen rajanveto ei ole kuntoutuksen kannalta luonteva ja tulee aiheuttamaan tulkintaongelmia sekä jatkamaan vaihtelevia käytäntöjä eri maakuntien välillä. Lisäksi käytännön ongelmaksi tulee muodostumaan se, kuka tekee päätöksen käynnin sisällön luonteesta.

Etäpalveluna annettavasta palvelusta perittävään maksuun sisältyy sama ongelma siitä, etteivät määritelmät ole kuntoutuksen kannalta riittävän tarkkarajaisia. Esityksen mukaan asiakasmaksun voi periä etäpalveluna annettavasta terapiasta, mutta esityksessä ei huomioida sitä, että myös maksuttomia terveyspalveluita voi toteuttaa etäpalveluna.

Toimintaterapeuttiliitto pitää hyvänä esitystä siitä, että myös toimintaterapiasta perityt asiakasmaksut kerryttävät maksukattoa.

Säännöksessä tulee huomioida kuntoutusalan asiantuntijoiden moniammatillisesti toteuttamat yhteiskäynnit, jolloin asiakas tapaa yhtä aikaa esimerkiksi toiminta- ja puheterapeutin. Yhteiskäynnit ovat kuntoutuksen normaali toteuttamistapa, joten niistä perittävä asiakasmaksu tulee määritellä tarkkarajaisesti. Jotta kuntoutus voi toteutua tarkoituksenmukaisena ja tavoitteellisena, yhteiskäynti ei saa rasittaa asiakasta taloudellisesti enempää kuin yhden terapeutin toteuttama käynti.

Toimintaterapeuttiliitto huomauttaa, että mahdollisuus periä sakkomaksu käyttämättä jätetystä ja peruuttamattomasta vastaanottokäynnistä ei huomioi kuntoutuksen toteuttamistapoja. Esimerkiksi toimintaterapia toteutuu suurelta osin asiakkaiden toimintaympäristöissä, kuten koti-, koulu-, päiväkoti- tai asiointikäynteinä. Myös asiakkaan toimintaympäristöön sovitusta, käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta tulee voida periä sakkomaksu ja tämä tulee selkeästi määritellä myös lakitekstissä.

Apuvälineitä on lakiluonnoksessa käsitelty suppeasti ja epätarkasti. Pykälä jättää huomioitta mm. yksilöllisesti valmistettavat ja henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvät apuvälineet, joiden palauttaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Lisäksi pykälään on syytä lisätä tarkennuksena se, että apuvälineet ovat tarkoitettuja päivittäiseen käyttöön, mikä väistämättä johtaa niiden kulumiseen ja ajan saatossa myös rikkoutumiseen. Tämä ei saa johtaa asiakkaan maksuvelvoitteeseen.

Esityksen vaikutusarvioinneissa ei ole lainkaan arvioitu esityksen vaikutuksia mikro ja pk-yritysten toimintaan. Kuntoutuspalveluita tarjoavat yksityisellä sektorilla pääasiallisesti ammatinharjoittajat ja mikroyritykset muutaman kansallisen pk-yrityksen ohella. Esimerkiksi lakiluonnokseen kirjattujen sakkomaksujen suuruuden ja asiakasmaksun edellyttämien järjestelmävaatimusten vaikutuksia alan yritysten toimintaan tulisi arvioida ennen lain viimeistelyä.

Lue lisää: Toimintaterapeuttiliiton lakiluonnokseen tekemät pykäläkohtaiset muutosesitykset ja lausunto kokonaisuudessaan löytyvät täältä.

Kristina Holmberg
puheenjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
kristina.holmberg@toimintaterapeuttiliitto.fi
040 759 5588