Uutiset

10 faktaa toimintaterapiasta ja toimintaterapeuteista

Kokosimme kansainvälisen toimintaterapiapäivän kunniaksi 10 faktaa toimintaterapiasta ja toimintaterapeuteista.

Julkaistu 27.10.2023

Voit hyödyntää listausta tai osia siitä esimerkiksi kertoessasi, mistä toimintaterapiassa on kyse.

1. Toimintaterapeutti on arjen toiminnan ja toimintakyvyn asiantuntija

Toimintaterapia toteutuu ihmisen omassa toimintaympäristössä tai tiiviinä osana sitä. Toimintaterapeutti tarkastelee toimintaa ja toimintakykyä suhteessa sosiaaliseen, kulttuuriseen tai fyysiseen ympäristöön. Toimintaterapeutti kohdistaa katseensa ihmisen arkeen.

2. Toimintaterapiassa edetään kohti asiakkaan asettamia tavoitteita

Toimintaterapeutti kysyy, mikä sinulle on arjessa tärkeää. Toimintaterapeutti auttaa matkalla kohti parempaa arkea ja elämää – matkalla kohti omien tavoitteiden saavuttamista.

3. Toimintaterapia ylläpitää toivoa

Toimintaterapiassa tavoite on asiakkaan osallistuminen oman elämän tärkeisiin toimintoihin. Toimintaterapeutti ylläpitää toivoa, jotta asiakas pystyy tekemään itselleen tärkeitä valintoja ja tuntee merkitystä arjessaan.

4. Toimintaterapia perustuu tutkittuun tietoon ja hyviin käytäntöihin

Toimintaterapia perustuu tieteellisesti tutkittuun tietoon, näyttöön ja hyviin käytäntöihin. Toimintaterapia perustuu toiminnantieteeseen. Toiminnantiede (Occupational Science) tutkii ihmisen toimintaa arjessa. Toimintaterapia ja toiminnantiede ovat kiinnostuneita toimintoihin liittyvistä yksilöllisistä valinnoista ja toiminnan merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille.

5. Ihmisen voimavarat ovat toimintaterapian keskiössä

Ihminen on toimintaterapiassa aktiivinen toimija. Tämä tarkoittaa, että toimintaterapiassa asiakasta tuetaan oman toiminnan tarkasteluun ja löytämään toiminnan kautta omia voimavaroja, vahvuuksia sekä huomaamaan onnistumisia.

6. Ihmiset eri elämäntilanteissa hyötyvät toimintaterapiasta

Elämäntilanne voi aiheuttaa muutoksia arkeen ja toimintakykyyn, kun tutut rutiinit muuttuvat tai puuttuvat. Jokaisella on omassa elämässään rooleja, jotka kannattelevat meitä. Toimintaterapian tavoite on yhdessä asiakkaan kanssa löytää ratkaisuja arkielämän haasteisiin kehittämällä niitä taitoja ja valmiuksia, joita tarvitaan itsenäisyyteen ja osallistumiseen.

7. Toimintaterapeutti puolustaa ihmisen oikeutta oman näköiseen arkeen

Toimintaterapeutit mahdollistavat asiakkaan osallistumista tämän omaan arkeen ja tälle mielekkäisiin toimintoihin.

Toiminnallinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että jokaisella yksilöllä on oikeus osallistua itselleen merkitykselliseen toimintaan, olivatpa toimintakyvyn rajoitteet millaisia tahansa. Toiminnallinen oikeudenmukaisuus ei ole pelkästään yksilöstä tai hänen kyvyistään kiinni, vaan siihen vaikuttavat myös erilaiset fyysiset, sosiaaliset ja kulttuuriset ympäristöt sekä yhteiskunnalliset rakenteet, jotka mahdollistavat tai estävät toimintaan osallistumista.

Toimintaterapeutti on toiminnallisen oikeudenmukaisuuden edistäjä.

8. Toimintaterapeuttia kiinnostaa, mitä sinulle kuuluu

Toimintaterapiassa asiakaslähtöisyydessä on kyse asiakkaan arvostamisesta, kunnioittamisesta ja siitä, että mahdollistetaan asiakkaan vaikuttaminen omaan arkeensa. Asiakaslähtöisyyden toteutuessa asiakas tulee kuulluksi ja kohdatuksi sekä saa riittävästi tietoa voidakseen tehdä itseään koskevia päätöksiä. Kohtaaminen alkaa yksinkertaisella kysymyksellä: ”Mitä kuuluu?”

9. Arki on toimintaterapeutin supervoima

Toimintaterapiaa eivät ohjaa yhteiskunnan normit siitä, mitä merkityksellinen arki on. Jokaisella on oikeus toimintaan ja toimivaan arkeen, ja sen merkityksellisyys kumpuaa ihmisestä itsestään. Toimintaterapian avulla arki saadaan toimimaan!

10. Toimintaterapian voima on asiakkaalle merkityksellinen toiminta

Toiminta koostuu yksilölle merkityksellisistä ja tarkoituksenmukaisista toiminnoista, kuten itsestä huolehtimisesta, kotielämästä, työstä, opiskelusta, leikistä, vapaa-ajasta ja levosta. Yhdessä näistä muodostuu tasapainoisen elämän kokonaisuus.

Ajankohtaista

SAK, Akava ja STTK: Aikuiskoulutustuelle ei onnistuttu luomaan korvaavaa mallia →

Palkansaajajärjestöt SAK, Akava ja STTK jättivät eriävän mielipiteen työuran aikaista jatkuvaa oppimista kehittävän työryhmän loppuraporttiin, joka julkaistiin tänään 11. huhtikuuta. Järjestöt eivät kannata opintotukeen tai lainaan perustuvaa mallia aikuiskoulutustuen tilalle.

Tervetuloa TOIn kevätkokoukseen 16.5.2024! →

TOIn sääntömääräinen kevätkokous järjestetään torstaina 16.5.2024 klo 17 alkaen Akavatalolla. Ilmoittaudu viimeistään 10.5. ja tule mukaan kokoukseen paikan päälle tai etänä.

Toimintaterapeuttiliitto: Kuntoutukseen tulee päästä myös ilman diagnoosia →

Suomessa tarvitaan uudenlaista ajattelua kuntoutukseen pääsyn kriteereistä. Hallitusohjelman tavoite siirtää sote-palveluiden painopiste korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen apuun on hyvä, mutta esimerkiksi kirjaus nuorten ammatilliseen kuntoutukseen pääsemisestä vain sairaus- tai vammadiagnoosilla vaikuttaa toteutuessaan päinvastoin, Suomen Toimintaterapeuttiliitto toteaa.

Kaikki tiedotteet →