Kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt: Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen pahentaa työvoimapulaa

Tuen lakkauttaminen voi vaikuttaa kunta- ja hyvinvointialoilla jopa kriittisesti, kun naisvaltaisten alojen työvoimapula pahenisi entisestään ja lakisääteisten hyvinvointipalvelujen tuottaminen vaikeutuisi. Aikuiskoulutustuen rahoittavat lähes kokonaan työnantajat ja palkansaajat työttömyysvakuutusmaksuilla.

Julkaistu 19.9.2023

JUKO, JAU, Sote ry ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT eivät lämpene hallituksen aikeelle lopettaa aikuiskoulutuki. Kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt korostavat, että hallituksen lopetusuhan alla olevaa aikuiskoulutustukea käytetään työelämän tarpeisiin osaajapula-aloilla.

Lakkauttamisella voikin olla kunta- ja hyvinvointialoille jopa kriittisiä vaikutuksia.

Tuen lakkauttaminen pahentaisi naisvaltaisten alojen työvoimapulaa entisestään ja vaikeuttaisi lakisääteisten hyvinvointipalveluiden tuottamista, järjestöt painottavat tiistaina julkistamassaan kannanotossa.

Aikuiskoulutustukea käytetään eniten sote- sekä opetus- ja kasvatusaloilla, joissa osaajapula ja osaamisen kehittämisen tarve on suurinta.

Ammattibarometrin mukaan pula-ammattien kärjessä ovat juuri lähihoitajat, sairaanhoitajat, sosiaalityön erityisasiantuntijat, varhaiskasvatuksen opettajat sekä erityisopettajat.

Aikuiskoulutustuki mahdollistaa osaamis- ja koulutustason nostamisen työuran aikana

Kunta- ja hyvinvointialoilla ammattitehtävät ovat säädeltyjä, joten kelpoisuusehdot edellyttävät myös tutkintopohjaista lisä- ja täydennyskoulutusta.

Tuki on mahdollistanut lisäkoulutuksen hankkimisen työn ohessa ja jatkamisen omalla alalla korkeampaa koulutustasoa vaativissa tehtävissä.

Järjestöt muistuttavat, että ammatillinen aikuiskoulutus on mahdollistanut myös työvoiman siirtymän ylitarjonta-aloilta työvoimapula-aloille.

Hyödyt kustannuksia suuremmat

Pääsopijajärjestöt tähdentävät, että tuen lakkauttaminen on ristiriidassa hallituksen työllisyyttä edistävien tavoitteiden kanssa.

Aikuiskoulutustuen käyttäjistä yli puolet on alle neljäkymmentävuotiaita ja vain 16 prosenttia on ylemmän korkeakoulutuksen saaneita. Valtaosalle tuen käyttäjistä ehtii kertyä runsaasi työvuosia.

Tukea voi saada enintään 15 kuukaudeksi, jona aikana moni myös työskentelee. Tuen lakkauttamisen työllisyysvaikutus on siten hallitusohjelmassa arvioitua pienempi.

Aikuiskoulutustuen rahoittavat lähes kokonaan työnantajat ja palkansaajat työttömyysvakuutusmaksuilla.

Vakuutusperiaate tulee säilyttää, eikä rahoja voi käyttää valtion budjetin paikkaamiseen. Myös Aikuiskoulutustuen lakkauttamista arvioitava uudelleen, kunta-alan työmarkkinajärjestöt vaativat kannanotossaan.

Kannanotto on osoitettu hallituksen tiistaina alkaneelle budjettiriihelle. Koko kannanotto on luettavissa täältä.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Julkisen alan unioni JAU ry

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry

Ajankohtaista

Yksityinen terveyspalveluala siirtyi sopimuksettomaan tilaan →

Vanhaa työehtosopimusta kuitenkin noudatetaan normaaliin tapaan siihen asti, kunnes uusi sopimus saadaan aikaan.

TOI laati määritelmän toimintaterapeutin suoravastaanotolle →

TOIn määritelmätyö toimintaterapeutin suoravastaanotolle on valmistunut. Määritelmä tekee näkyväksi jo nyt laajasti käytössä olevat toimintamallit toimintaterapiapalvelujen lähetteettömästä käytännöstä.

Soteri-rekisterin käyttöönotto on aiheuttanut hankaluuksia toimintaterapeuttiyrittäjille →

Valvontalain myötä käyttöön tulleen Soteri-rekisterin käyttöönotossa on ollut haasteita alkuvuoden ajan. Haasteita ovat aiheuttaneet sekä jatkuvasti kehitetty Soteri-rekisteri että palvelun ruuhkautuminen. Haasteet ovat näkyneet myös TOIn yrittäjäjäsenpalvelussa.

Kaikki tiedotteet →