Uutiset

JUKO | Pääsopijajärjestöt ja KT kysyivät, kansalaiset vastasivat – suomalaiset arvostavat julkisia palveluja ja haluavat taata niiden rahoituksen

Erityisen tärkeitä julkiset palvelut ovat naisille, korkeasti koulutetuille ja johtavassa asemassa oleville. Palkansaajien pääsopijajärjestöt ja työnantajien KT painottavat valtion vastuuta varmistaa rahoitus ja toimintaedellytykset, jotta kunnat ja hyvinvointialueet suoriutuvat lakisääteisistä tehtävistään.

Julkaistu 2.4.2024

Suomalaisista peräti yhdeksän kymmenestä eli 89 prosenttia on sitä mieltä, että kunnissa ja hyvinvointialueilla tuotetut palvelut ovat toimivan arjen kannalta tärkeitä tai erittäin tärkeitä.

Lähes samansuuruinen joukko, 86 prosenttia, on myös sitä mieltä, että valtion tulee varmistaa kunnille ja hyvinvointialueille riittävä rahoitus lakisääteisten palvelujen tuottamiseen.

Tiedot käyvät ilmi Taloustutkimuksen maaliskuussa toteuttamasta kyselystä, jonka ovat tilanneet kunta- ja hyvinvointialan palkansaajia edustavat pääsopijajärjestöt JUKO, JAU ja Sote ry yhdessä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kanssa.

Erityisen tärkeitä julkiset palvelut ovat naisille, korkeasti koulutetuille ja johtavassa asemassa oleville

Kolme neljästä suomalaisesta eli 74 prosenttia kyselyyn vastanneista koki kuntien ja hyvinvointialueiden palvelut merkitykselliseksi tai erittäin merkitykselliseksi omassa elämässään.

Ero naisten ja miesten välillä on huomattava, kun naisista 82 prosenttia piti palveluja merkityksellisinä tai erittäin merkityksellisinä. Miehistä näin ajatteli 66 prosenttia.

Korkeasti koulutetut ja johtavassa asemassa olevat puolestaan arvostavat kuntien ja hyvinvointialueiden palveluja muita enemmän. Ammattikorkeakoulutetuista 41 prosenttia ja yliopistokoulutetuista 40 prosenttia piti julkisia palveluja erittäin merkityksellisinä.

Vielä tätäkin tärkeämpinä palveluja pitivät yrittäjät ja johtavassa asemassa olevat, joista 43 prosenttia arvioi palvelut erittäin merkityksellisiksi. Yli 65-vuotiailla ja eläkeläisillä vastaava luku oli 40 prosenttia. Koko kyselyssä erittäin merkityksellisinä palveluja piti 37 prosenttia vastaajista.

Vastauksissa esille nousi muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen, varhaiskasvatuksen, opetuksen, kirjastojen, tienhoidon, vesihuollon ja virkistysalueiden ylläpidon tärkeys.

Kansalaisille näkyvien palvelujen taustalla työskentelee myös useita ammattiryhmiä, joita ilman kuntien ja hyvinvointialueiden lakisääteiset palvelut eivät toteudu. Tällaisia ovat esimerkiksi hallinto, ict-palvelut, puhtaus- ja ravitsemispalvelut, energiantuotanto, palo- ja pelastustoimi, välinehuolto sekä kiinteistönhoito.

Taloustutkimuksen toteuttamaan kyselyyn vastasi Manner-Suomessa 1 149 yli 15-vuotiasta 4.–6. maaliskuuta. Otos muodostettiin satunnaisotannalla Taloustutkimuksen Internet-paneelin jäsenistä. Kyselyn virhemarginaali on suurimmillaan kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kampanja kunta- ja hyvinvointialalla tehtävän työn arvostuksen ja riittävän rahoituksen puolesta huhtikuussa

Kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinajärjestöt painottavat, että valtion vastuulla on varmistaa riittävä perusrahoitus ja toimintaedellytykset, jotta kunnat ja hyvinvointialueet kykenevät onnistuneesti suoriutumaan lakisääteisistä tehtävistään ja velvoitteistaan. Hallitus kokoontuu kehysriiheen 15.–16. huhtikuuta.

Tähän liittyy myös pääsopijajärjestöjen JUKOn, Sote ry:n (Tehy, Super) ja JAUn (JHL, Jyty) yhdessä kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kanssa toteuttama Tärkein sijoitus -somekampanja alkaen 2. huhtikuuta. Kampanja näkyy muun muassa Tärkeissä töissä -sivustolla ja järjestöjen sosiaalisen median kanavilla.

Lue myös: JUKOn va. toiminnanjohtaja Jouni Vattulainen: Julkista työtä arvostetaan parhaiten rahoittamalla sitä

Ajankohtaista

SAK, Akava ja STTK: Aikuiskoulutustuelle ei onnistuttu luomaan korvaavaa mallia →

Palkansaajajärjestöt SAK, Akava ja STTK jättivät eriävän mielipiteen työuran aikaista jatkuvaa oppimista kehittävän työryhmän loppuraporttiin, joka julkaistiin tänään 11. huhtikuuta. Järjestöt eivät kannata opintotukeen tai lainaan perustuvaa mallia aikuiskoulutustuen tilalle.

Toimintaterapeuttiliitto: Kuntoutukseen tulee päästä myös ilman diagnoosia →

Suomessa tarvitaan uudenlaista ajattelua kuntoutukseen pääsyn kriteereistä. Hallitusohjelman tavoite siirtää sote-palveluiden painopiste korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen apuun on hyvä, mutta esimerkiksi kirjaus nuorten ammatilliseen kuntoutukseen pääsemisestä vain sairaus- tai vammadiagnoosilla vaikuttaa toteutuessaan päinvastoin, Suomen Toimintaterapeuttiliitto toteaa.

Tervetuloa TOIn kevätkokoukseen 16.5.2024! →

TOIn sääntömääräinen kevätkokous järjestetään torstaina 16.5.2024 klo 17 alkaen Akavatalolla. Ilmoittaudu viimeistään 10.5. ja tule mukaan kokoukseen paikan päälle tai etänä.

Kaikki tiedotteet →