Kuntoutus näkyväksi iäkkäiden palveluissa

Toimintaterapeuttiliiton mielestä kuntoutus tulee sisällyttää vanhus- ja sosiaalihuoltolain muutoksiin. Kotikuntoutuksen paikka ei ole tukipalveluissa, vaan muiden palveluiden rinnalla.

Julkaistu 1.9.2021

Toimintaterapeuttiliiton mielestä hallituksen esitysluonnoksesta puuttuu kuntoutuksen käsite. Hallituksen esittämät uudistukset pohjautuvat noin vuosi sitten lausuntokierroksella olleisiin iäkkäiden palveluiden laatusuosituksin ja iäkkäiden henkilöiden palvelukokonaisuutta koskevan lainsäädännön uudistamiseen. Laatusuosituksessa kuntoutus eri muodoissaan mainitaan, mutta esityksestä se puuttuu kokonaan.

– Toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista edistävän toiminnan vahvistaminen toistuu esityksessä, mutta vahvistaminen ei toteudu ainoastaan tukipalvelujen ja hoiva-avustajien määrää lisäämällä. Siihen tarvitaan kuntoutusta, TOIn toiminnanjohtaja Leila Mäkelä sanoo.

Kotikuntoutus pois tukipalveluista

Hallituksen esityksen keskeisenä tavoitteena on mm. vahvistaa kotihoidon resursseja ja laatua. Kotiin annettavia palveluja ja asumispalveluja koskevat muutokset ehdotetaan tehtäväksi sosiaalihuoltolakiin.

Toimintaterapeuttiliitto näkee esityksen puutteena, että sosiaalihuoltolakia koskevissa muutoksissa kotipalvelun yhteydessä ei ole käytetty termiä kotikuntoutus. Liitto esittää, että kuntoutuspalvelut lisätään yhtenä kotiin annettavien palvelujen muotona hallituksen esitykseen. Se ei liiton mukaan ole tukipalvelu.

– On kannatettavaa, että kotihoito on jatkossa sateenvarjotermi, jonka alle erotetaan toisistaan kotisairaanhoito ja kotipalvelu. Tähän rinnalle tulee lisätä myös kotikuntoutus. Kotikuntoutus ei ole tukipalvelu, vaan sen tulee olla lainsäädännössä muiden palveluiden rinnalla, Leila Mäkelä sanoo.

Liitto perustelee kantaansa sillä, että kun kuntoutus on samalla tasolla muiden palvelujen kanssa, kotikuntoutuksen asiakkuus on mahdollinen ilman kotisairaanhoidon tai kotipalvelun asiakkuutta.

– Palveluiden sisällön käsittelyssä tulee huomioida kotikuntoutuksen merkitys ikääntyneiden toimintakyvylle, sillä se on keskeinen ja yhä kasvava osa ikääntyneiden kuntoutuspalveluita.

Sisällöllisesti kotikuntoutus on mukana hallituksen esityksessä, sillä sen voidaan katsoa kuuluvan määritelmään ”toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta sekä muu henkilön suoriutumista tukeva toiminta”. Itse termi esityksestä kuitenkin puuttuu.

Selkeyttä asumisvaihtoehtoihin

Tavoitteena hallituksen esityksessä on myös selkeyttää tehostetun palveluasumisen ja muun palveluasumisen välistä eroa sekä asiakkaan ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon tarpeisiin vastaavien sosiaalihuoltolain palvelujen kokonaisuutta.

TOI pitää esityksessä olevia hoiva-asumispykälän palvelun saantikriteerejä tarkoituksenmukaisina, mutta toivoo selkeytystä eri asumisvaihtoehdoista. Liitto pitää joustavaa siirtymistä palveluasumisesta hoiva-asumiseen tärkeänä.

­– Joustavuus tarkoittaa, että asiakas voisi halutessaan hakeutua kevyempien palvelujen palveluasumisen piiriin jo aiemmin ja toimintakyvyn heikentyessä siirtyä joustavasti hoiva-asumisen palveluihin. Tämä mahdollisuus hoiva-asumispaikan saamiseen mainitaan saantiedellytyksissä. Mielestämme mahdollisuutta ikääntyä omassa kodissaan tulee korostaa esityksessä enemmän, Leila Mäkelä kertoo.

Liiton mukaan lähitulevaisuudessa tarvitaan kotikuntoutuksen teoreettista ja käytännöllistä kuvaamista sekä sen määrittelyä lainsäädäntöön. Kuntoutuksen kuvaamisella ja määrittelyllä varmistetaan selkeä ja vaikuttava toimintatapa kotikuntoutuksen toteuttamisessa.

Lisätietoa:

Leila Mäkelä

toiminnanjohtaja

leila.makela@toimintaterapeuttiliitto.fi

040 823 4413

Ajankohtaista

Hae TOIn apurahaa 15.3.-24.5.2026! →

Toimintaterapeuttiliiton apurahahaku aukeaa 15.3.2026. Vuoden 2026 apurahat myönnetään tutkimukseen tai kehittämistoimintaan, joka lisää tietoa toimintaterapiasta ja toimintaterapeuteista Suomessa.

Hyvinvointialueille uusi tasopalkkamalli - mitä tämä tarkoittaa toimintaterapeuteille? →

Hyvinvointialueiden palkkausjärjestelmä uudistuu tänä vuonna. Neuvottelujärjestöt sopivat osana SOTE- ja HYVTES-sopimuksia palkkausjärjestelmän kehittämisestä, jonka ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön helmikuussa 2024. Nyt on edetty kehittämisen toiseen vaiheeseen: tasopalkkamalli otetaan SOTE-sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden palkkauksessa käyttöön tämän vuoden lokakuuhun mennessä. Mutta mitä tasopalkkamalliin siirtyminen tarkoittaa toimintaterapeutin kannalta?

Vahva TOImija -seminaari 22.4. klo 13-15.30: Toimintaterapia mielenterveyden tukena →

Vuoden 2026 toinen Vahva TOImija -seminaari järjestetään 22.4. klo 13–15.30 teemalla toimintaterapia mielenterveyden tukena.

Kaikki tiedotteet →