Kuntoutuspalveluiden valmiussuunnittelu osaksi häiriö- ja poikkeustilanteiden valmiussuunnittelua

Julkaistu 16.4.2020

Kuntoutuspalveluiden valmiussuunnittelu osaksi esitystä

Toimintaterapeuttiliitto lausui lakiluonnokseen ja piti tärkeänä, että valmiussuunnitelman tekemiseksi on kerättävä tietoa myös kuntoutuksesta. Nyt hallituksen esitys keskittyy poikkeustilan hallintaan ja hoitoon sekä esimerkiksi tarvikkeiden ja hoitohenkilökunnan riittävyyteen. Poikkeustila voi kuitenkin kestää pitkään, jolloin on varmistettava kiireettömämpien sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden, esimerkiksi toimintaterapian toteutuminen. TOI muistutti, että valmiussuunnitelmassa on huomioitava myös kuntoutuspalvelut.

Koronaviruspandemia osoittanut puutteita toimintaterapian koordinoinnissa

Toimintaterapian toteutukseen vaikuttavaa koordinaatiota ja ohjausta on koronaviruspandemian aikana hajautettu eri tahoille riippuen palveluita järjestävästä ja maksavasta tahosta. Alueellinen ohjeistus on ollut vaihtelevaa ja valtakunnan tason ohjeistus on muuttunut lyhyellä aikavälillä. Tämä on asettanut toimintaterapiapalveluita tuottavat toimijat sekä toimintaterapia-asiakkaat keskenään eriarvoiseen asemaan. Näiden syiden vuoksi myös kuntoutusta tulee poikkeusoloissa koordinoida valtakunnallisesti.

Yksityiset palveluntuottajat valmiussuunnittelussa

Merkittävä osa kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien toimintaterapiapalveluista on ulkoistettu yksityisille palveluntuottajille. Koska yksityiset toimijat tuottavat julkisia terveydenhuoltopalveluita, on yritykset huomioitava valmiussuunnittelussa paremmin. Ketjuuntuneiden kuntoutuspalveluiden toimintavarmuus tulee suunnitella myös poikkeusoloissa. Lisäksi on varmistettava, että potilasturvallisuuden koordinointi ulottuu myös yksityisiin palveluntuottajiin.

Kela kuntoutuksen valmiussuunnittelussa

Jotta valtakunnallisesti yhtenäinen valmiussuunnittelu voidaan tehdä, on suunnitelmassa huomioitava kaikki sosiaali- ja terveydenhuoltoon osallistuvat tahot. TOI nosti lausunnossaan esille, että nykyisessä esityksessä Kelan rooli jää vajaaksi, vaikka sillä on merkittävä rooli kuntoutuspalveluiden järjestämisessä. Kela tarjoaa ja korvaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, mutta sen antamat suositukset ja ohjeet ovat vaikuttaneet myös muiden kuntoutusta järjestävien tahojen käytäntöihin.

Lisätietoja:

Mirella Drushinin
Asiantuntija
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
mirella.drushinin@toimintaterapeuttiliitto.fi
puh. 040 197 1797