TOI laati määritelmän toimintaterapeutin suoravastaanotolle
TOIn määritelmätyö toimintaterapeutin suoravastaanotolle on valmistunut. Määritelmä tekee näkyväksi jo nyt laajasti käytössä olevat toimintamallit toimintaterapiapalvelujen lähetteettömästä käytännöstä.
Julkaistu 25.4.2024
– Toimintaterapeutin suoravastaanoton määrittely on tullut erityisen ajankohtaiseksi, koska suoravastaanotto terminä esiintyy esimerkiksi STM:n sivuilla ja THL:n Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman seurannassa. Toimintaterapeutin suoravastaanotto mainitaan myös uuden hoitotakuulainsäädännön ohjekirjeessä ja uudessa palkkaliiterakenteessa. Termiä käytetään siis jo, mutta sille ei ole tähän mennessä ollut määritelmää, kertoo TOI:n puheenjohtaja Kirsi Wikman.
Toimintaterapeutin suoravastaanotolle tullaan ilman lääkärin lähetettä
Toimintaterapeuttiliiton määritelmän mukaan toimintaterapeutin suoravastaanotto on perusterveydenhuollon toimintaterapeutin vastaanottoa, jonne asiakas pääsee ilman lääkärin lähetettä sote-keskuksessa. Toimintaterapeutin suoravastaanotto perustuu toimintaterapeutin autonomiseen työotteeseen, jonka perusteella toimintaterapeutti hahmottaa oman ammatillisen osaamisensa ja sen rajat.
Toimintaterapeutin suoravastaanotolle on mahdollista hakeutua moniammatillisessa työskentely-ympäristössä muiden sote-ammattilaisten suosituksesta tai asiakkaan yhteydenoton tai tämän läheisen huomioiman muuttuneen toimintakyvyn perusteella. Toimintakyvyn muutos tunnistetaan terveydenhuollossa, esimerkiksi ajanvarauksessa, asiakkaan yhteydenoton perusteella.
– Suoravastaanottotoiminnassa asiakasta voidaan tavata vastaanotolla sote-keskuksessa tai asiakkaan kotona. Suoravastaanotto on selkeästi perusterveydenhuollon palvelua erotuksena muihin mahdollisiin läheteettömiin palveluihin, Wikman muistuttaa.
Suoravastaanotto ei tarkoita tilanteita, joissa asiakas on saanut lähetteen lääkäriltä tai kyseessä on hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukainen terapia.
– Esimerkkinä suoravastaanton asiakkaasta voisi olla ikääntynyt henkilö, jolle on tullut toimintakyvyn laskun vuoksi haasteita asioida kodin ulkopuolella tai vaikeuksia vaikkapa laittaa ruokaa kotona. Tällaisessa tilanteessa asiakas itse tai omainen voi ottaa yhteyttä suoraan toimintaterapeuttiin. Suoravastaanotossa, kuten muussakin toimintaterapiassa, keskeistä on toimintakyky-näkökulma, ei diagnoosilähtöinen näkökulma, Wikman kuvailee.
Laatiessaan määritelmää TOI on kartoittanut toimintaterapeuttien suoravastaanoton yleisyyttä muissa Pohjoismaissa ja laajemmin kansainvälisesti sekä kuullut jäsenistön ja sidosryhmien näkemyksiä. Määritelmän taustalla on käytetty myös Toimintaterapeuttien maailmanliiton WFOT:n kannanottoa.
THL valmistelee määritelmäänsä suoravastaanottotyöstä. Määritelmän valmistuttua TOI tarkastelee, miten toimintaterapeuttien suoravastaanoton määritelmä suhteutuu siihen.
Määritelmä tekee näkyväksi jo nyt olemassa olevat käytännöt
Määritelmän mukaista toimintaterapeutin suoravastaanottotyötä on tehty eri puolilla Suomea jo pitkään, vaikka sitä ei ole kutsuttu suoravastaanotoksi. Käytäntö on herättänyt kentällä ristiriitaisia tunteita: jäsenistö tunnistaa toiminnan ja sen hyödyllisyyden, mutta tehtävästä ei ole maksettu työn vaativuuden mukaista palkkaa. Määritelmä tuo selkeyttä tilanteeseen. Myös viime syksynä uudistunut hoitotakuulainsäädäntö on tuonut tarvetta tehdä määritelmä toimintaterapeutin suoravastaanotolle.
– Uudessa sote-sektorin palkkarakenteessakin puhutaan kuntoutuksen suoravastaanotosta. Määritelmä auttaa toimintaterapeutin suoravastaanottotyötä tekevien henkilöiden työn vaativuuden tunnistamisessa ja tehtävien sijoittamisessa rakenteessa oikealle paikalleen, Wikman kertoo.
Seuraavaksi TOI aloittaa konseptointityön suoravastaanotolle. Konseptin myötä on tarkoitus mahdollistaa tulevaisuudessa myös toimintaterapeuttien lisäkoulutusta.
Lisätiedot:
Kirsi Wikman, TOIn puheenjohtaja
p. 040 825 3107
Ajankohtaista
Akava: työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyksen poisto olisi verosanktio →TOIn kattojärjestö Akava vastustaa ehdotettua työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistoa ja korostaa, että hallituksen esitysluonnos on monin tavoin ristiriidassa hyvän verojärjestelmän periaatteiden kanssa. Akava jätti lausunnon verolakeja koskevaan hallituksen esitysluonnokseen, jonka lausuntoaika päättyi 19. elokuuta.
Tampereen jättimäiset yt-neuvottelut alkoivat maanantaina →Jukolainen pääluottamusedustaja Jyrki Rantala Ylellä: ”Määrä on järkyttävän iso näin äkkiseltään nieltynä ja pureskeltuna.” Toiminnanjohtaja Jouni Vattulainen JUKOsta: ”Näin suurissa irtisanomissa on riskinä kaupungille kuuluvien palvelujen sekä koko seutukunnan veto- ja elinvoiman heikkeneminen.”
Jäsen, tervetuloa TOIn abstraktikahvilaan 19.9. klo 8.15–9.15! →Oletko kiinnostunut osallistumaan kansalliseen tai kansainväliseen konferenssiin, mutta abstraktin työstäminen tuntuu vaikealta? Teetkö esimerkiksi käytännönläheistä tutkimusta tai oletko työpaikallasi mukana kehittämässä hyviä käytäntöjä, joita haluaisit jakaa laajemmalle yleisölle, mutta et tiedä mistä aloittaa?
Kaikki tiedotteet →
TOIn kattojärjestö Akava vastustaa ehdotettua työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistoa ja korostaa, että hallituksen esitysluonnos on monin tavoin ristiriidassa hyvän verojärjestelmän periaatteiden kanssa. Akava jätti lausunnon verolakeja koskevaan hallituksen esitysluonnokseen, jonka lausuntoaika päättyi 19. elokuuta.
Jukolainen pääluottamusedustaja Jyrki Rantala Ylellä: ”Määrä on järkyttävän iso näin äkkiseltään nieltynä ja pureskeltuna.” Toiminnanjohtaja Jouni Vattulainen JUKOsta: ”Näin suurissa irtisanomissa on riskinä kaupungille kuuluvien palvelujen sekä koko seutukunnan veto- ja elinvoiman heikkeneminen.”
Jäsen, tervetuloa TOIn abstraktikahvilaan 19.9. klo 8.15–9.15! →Oletko kiinnostunut osallistumaan kansalliseen tai kansainväliseen konferenssiin, mutta abstraktin työstäminen tuntuu vaikealta? Teetkö esimerkiksi käytännönläheistä tutkimusta tai oletko työpaikallasi mukana kehittämässä hyviä käytäntöjä, joita haluaisit jakaa laajemmalle yleisölle, mutta et tiedä mistä aloittaa?
Kaikki tiedotteet →
Oletko kiinnostunut osallistumaan kansalliseen tai kansainväliseen konferenssiin, mutta abstraktin työstäminen tuntuu vaikealta? Teetkö esimerkiksi käytännönläheistä tutkimusta tai oletko työpaikallasi mukana kehittämässä hyviä käytäntöjä, joita haluaisit jakaa laajemmalle yleisölle, mutta et tiedä mistä aloittaa?