Toimintaterapeutit tulee lisätä työterveyshuollossa toimivaksi ammattiryhmäksi
Toimintaterapeutti on työkyvyn asiantuntija, jonka osaamista voidaan hyödyntää työhön paluun ja toimintakyvyn tukemisessa.
Julkaistu 29.10.2021
Toimintaterapeutti on työkyvyn asiantuntija, jonka ydinosaamista on työhön paluun tukeminen. Jotta työterveyshuolto voi riittävästi tukea työhön paluuta, toimintaterapeutit on lisättävä työterveyshuollossa toimivaksi ammattiryhmäksi.
Toimintaterapeuttiliitto kannattaa lausunnossaan työterveyshuoltoasetukseen ehdotettua lisäystä, jonka mukaan asetukseen lisätään työhön paluun toimintakäytännöt tukemaan kuntoutujan tarkoituksenmukaista paluuta työhön. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi toimintaterapeuttien lisääminen työterveyshuoltoon on välttämätön toimenpide.
Työterveyshuoltolain muutostarpeet selvitettävä toimintaterapeuttien osalta
Työterveyshuoltoasetuksen muutokset perustuvat kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelmaan. Lausunnossaan valtioneuvoston asetuksesta hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta annetun valtioneuvoston työterveyshuoltoasetuksen muuttamisesta Toimintaterapeuttiliitto muistuttaa, että myös muut kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelmassa mainitut työterveyshuollon toimenpiteet tulee toteuttaa.
– Mielestämme on tärkeää, että työterveyshuoltolain muutostarpeet selvitetään myös muiden ammattiryhmien, kuten toimintaterapeuttien, osalta, TOIn lakimies Mirella Drushinin toteaa.
Toimintaterapeutin asiantuntemuksen hyödyntämisestä työllistymisessä on vahvaa näyttöä
Toimintaterapeuttia ei tällä hetkellä määritellä työterveyshuoltolain mukaiseksi työterveyshuollon ammattihenkilöksi eikä asiantuntijaksi. Työn monimuotoistuessa on liiton mukaan kuitenkin tärkeää laajentaa työhön paluun toimintakäytäntojä lisäämällä työkyvyn arvioinnin keinoja työterveyshuollossa.
– Työterveyshuolto tarvitsee kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt tukemaan työhön paluuta. Toimintaterapeuttien asiantuntemusta voidaan hyödyntää työhön paluun ja toimintakyvyn tukemisessa, Drushinin sanoo.
Tutkimuksissa on todettu, että toimintaterapeutin asiantuntemuksen hyödyntäminen on edistänyt mielenterveyskuntoutujien työllistymistä. Erityisesti vahvaa näyttöä on tuetun työllistymisen vaikuttavuudesta. Samoin tavoitteellisten, taitojen kehittämistä ja kognitiivista harjoittelua sisältävän toimintaterapian vaikutuksesta työllistymiseen ja kouluttautumiseen.
Työpaikkakäynti on keskeinen osa työkyvyn edistämistä ja työhön paluun tukemista
Työpaikkakäynnillä toimintaterapeutti pyrkii arvioimaan, tunnistamaan ja mukauttamaan työtehtäviä niin, että ne sopivat työntekijän fyysisiin, psyykkisiin, kognitiivisiin, sosiaalisiin ja ympäristöllisiin tarpeisiin. Työpaikkakäynnillä neuvotellaan myös työtehtävien mukauttamisesta asiakkaan ja työpaikan tarpeiden mukaiseksi sekä strategioista, joilla tuetaan työntekijän kuntoutumista.
Toimintaterapeutti kerää yksityiskohtaista tietoa asiakkaan työstä ja työhön kuuluvista metodeista ja tekee työn analyysia, jonka avulla hän arvioi työntekijän työkykyä ja suunnittelee toimenpiteitä.
Drushinin mielestä toimintaterapeuttien asiantuntijuudesta olisi työterveyshuollossa hyötyä.
– Toimintaterapeuteilla on vankka osaaminen työkyvyn tukemisessa. Lisäksi heillä on käytössään tutkittuun tietoon perustuvat menetelmät. On nurinkurista, ettei asiantuntijoiden osaamista ja menetelmiä voida hyödyntää suomalaisessa työterveyshuollossa, vaikka se voisi olla osa ratkaisua, kun yhteiskunnassamme pohditaan, miten työkyvyttömyyden kustannuksia alennetaan ja työllisyyttä lisätään.
Lisätietoa:
Mirella Drushinin
lakimies
mirella.drushinin@toimintaterapeuttiliitto.fi
040 197 1797
Ajankohtaista
Infowebinaari 11.12. | Kotitalousvähennys fysio- ja toimintaterapiassa →Kotitalousvähennystä on ensi vuodesta alkaen mahdollista saada kotona toteutetusta fysio- ja toimintaterapiasta. Kuntoutusalan yhteisessä infowebinaarissa maanantaina 11.12. perehdytään siihen, mitä uudistus tarkoittaa käytännössä.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen yt-neuvottelut käynnistyvät – jukolainen pääluottamusmies tukee TOIn jäseniä →Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen yt-neuvottelut käynnistyvät 5.12. Toistaiseksi ei tiedetä, miten neuvottelut konkreettisesti vaikuttavat alueella työskentelevään TOIn jäsenistöön.
SAK, Akava ja STTK: Muutokset työtaisteluoikeuteen horjuttavat työmarkkinoiden tasapainoa entisestään →Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK ovat antaneet yhteisen lausunnon, joka koskee työrauhalainsäädännön uudistusta. Lausunnossa toistuu aiempi näkemys siitä, että valmistelu on puutteellista, eikä kyse ole huolellisesta kolmikantaisesta valmistelusta.
Kaikki tiedotteet →
Kotitalousvähennystä on ensi vuodesta alkaen mahdollista saada kotona toteutetusta fysio- ja toimintaterapiasta. Kuntoutusalan yhteisessä infowebinaarissa maanantaina 11.12. perehdytään siihen, mitä uudistus tarkoittaa käytännössä.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen yt-neuvottelut käynnistyvät 5.12. Toistaiseksi ei tiedetä, miten neuvottelut konkreettisesti vaikuttavat alueella työskentelevään TOIn jäsenistöön.
SAK, Akava ja STTK: Muutokset työtaisteluoikeuteen horjuttavat työmarkkinoiden tasapainoa entisestään →Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK ovat antaneet yhteisen lausunnon, joka koskee työrauhalainsäädännön uudistusta. Lausunnossa toistuu aiempi näkemys siitä, että valmistelu on puutteellista, eikä kyse ole huolellisesta kolmikantaisesta valmistelusta.
Kaikki tiedotteet →
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK ovat antaneet yhteisen lausunnon, joka koskee työrauhalainsäädännön uudistusta. Lausunnossa toistuu aiempi näkemys siitä, että valmistelu on puutteellista, eikä kyse ole huolellisesta kolmikantaisesta valmistelusta.