Toimintaterapia tulee lisätä 7 vuorokauden hoitotakuun piiriin

Vain moniammatillinen yhteistyö varmistaa hoidon vaikuttavuuden ja jatkuvuuden. TOIn mukaan myös yrittäjien laajaa osaamista on hyödynnettävä hoitotakuuta tiukennettaessa.

Julkaistu 5.1.2022

Toimintaterapeuttiliiton mielestä toimintaterapiapalvelut tulee sisällyttää hoitotakuun 7 vuorokauden määräaikaan. Määräaika hoidon tarpeen arvioinnista hoitoon pääsyyn tiukkenee kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat vuonna 2023.

Nykyisessä hallituksen esityksessä toimintaterapiapalvelut ovat jäämässä 7 vuorokauden määräajan ulkopuolelle. Tämä voi olla ratkaisevaa yhteiskuntamme toimintakyvyn kannalta. Väestön ikääntyessä terveydenhuollon painopisteen tulee olla yhä enemmän ennaltaehkäisyssä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Toimintaterapian keinoin voidaan säästää esimerkiksi huomattavasti kalliimmista laitoshoidon kustannuksista. Toimintaterapian jättäminen 7 vuorokauden ulkopuolelle ei ole kestävää myöskään työkyvyttömyyden lisääntyessä.

– TOIn mielestä tämä hallituksen esitys perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamisesta on hyvä alku, mutta vain, jos siinä otetaan käyttöön kaikki ne työkalut, joita meillä on. Kestävien sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden näkökulmasta emme voi jättää keskeisiä kuntoutuksen muotoja, kuten toimintaterapiaa, uudistuksen ulkopuolelle, Toimintaterapeuttiliiton lakimies Mirella Drushinin sanoo.

Moniammatillinen yhteistyö varmistaa hoidon vaikuttavuuden

Perusterveydenhuollossa on päästävä hoitoon nykyistä nopeammin. Hoitotakuun tiukentaminen edellyttää kuitenkin moniammatillista yhteistyötä, jossa toimintaterapian rooli on keskeinen. Lainsäädännön valmistelussa on välttämätöntä huomioida, että vain moniammatillinen yhteistyö varmistaa hoidon vaikuttavuuden ja jatkuvuuden.

Toimintaterapeuttiliitto kommentoi lausunnossaan, että hallituksen esitys parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta ja vaikuttavuutta vain, jos palvelutarve arvioidaan potilaan ensimmäisen yhteydenoton yhteydessä oikein ja potilas saa todellisen tarpeensa mukaista palvelua.

Hoidon tarpeen arvioinnissa tulee pystyä huomioimaan hyvin laajasti erilaisia toimintakyvyn haasteita sekä terveydellisiä ja sosiaalisia seikkoja. Erilaisten kuntoutustarpeiden, kuten toimintaterapiatarpeen tunnistamiseen tulee kiinnittää vahvempaa huomiota.

– Varhaisessa vaiheessa aloitettu toimintaterapia tukee toimintakykyä ja ehkäisee myöhempää palvelutarvetta, mutta tämän esityksen mukaisin toimenpitein toimintaterapiatarve on vaarassa jäädä tunnistamatta, Drushinin toteaa.

– Mielestämme sääntelyllä tulee varmistaa, että hoidon tarve arvioidaan ensimmäisessä yhteydenotossa moniammatillisesti ja siinä käytetään myös toimintaterapeutteja. Hoidon tarvetta arvioivalla henkilöllä on oltava tehtävään riittävä ja laaja-alainen osaaminen sekä mahdollisuus eri ammattihenkilöiden, kuten toimintaterapeuttien konsultointiin. Vain näin varmistetaan, että hoidon tarpeen arvioinnissa tunnistetaan myös kuntoutuksen, kuten toimintaterapian tarve ja että potilas voidaan ohjata palveluihin, joita hän tarvitsee.

Toimintaterapia on varhaisen vaiheen palvelu

Hoitotakuulainsäädännössä on vahvistettava toimintaterapiapalveluita varhaisen vaiheen ennaltaehkäisevinä palveluina, sillä toimintaterapia, ja laajemmin kuntoutus, eivät ole vasta kuntoutussuunnitelman myötä mukaan tuleva palveluita.

Toimintaterapia on myös ensivaiheen ja varhaisen vaiheen palvelu. Näin toteutuessaan se tukee ihmisten toimintakykyä, ennaltaehkäisee toimintakyvyn heikkenemistä ja vähentää muiden palveluiden tarvetta. Pitkien terapiajaksojen lisäksi toimintaterapia voi yhtä lailla toteutua lyhyinä varhaisen vaiheen ohjauksina ja konsultaatioina.

– Toimintaterapiaan voi jo nyt usein ohjautua ilman lääkärin tai muun ammattihenkilön lähetettä, jolloin asiakas saa tuen arjen haasteisiinsa välittömästi. Lähetteettömät palvelut tulee tunnistaa esityksessä ja tarkentaa, sisältyvätkö ne 7 vuorokauden määräaikaan, Mirella Drushinin kertoo.

Yrittäjien osaamista hyödynnettävä

Yksityisten toimintaterapiapalveluntuottajien mahdollisuudet palveluiden toteuttamisessa tulee arvioida ja huomioida kattavammin esityksessä.

Yrittäjien osuutta on kuvattu niukasti ja toimintaterapiapalveluiden osalta kuvausta ei ole lainkaan. Jo nykyisin yksityiset palveluntuottajat toteuttavat merkittävissä määrin kuntien ja kuntayhtymien lääkinnällisen kuntoutuksen toimintaterapiapalveluita.

Liiton arvion mukaan yksityisillä toimintaterapiapalveluntuottajilla on laaja osaaminen ja valmiit toimintamallit. He turvaavat toimintaterapiapalveluiden alueellista yhdenvertaisuutta tuottamalla palveluita myös alueille, jonne julkinen palvelutuotanto ei yllä. Siksi yrittäjiä tulee hyödyntää myös hoitotakuun tiukentamisessa esimerkiksi konsultatiivisissa ja ohjauksellisissa alkuvaiheen palveluissa sekä toimintakyvyn arvioinneissa.

Palveluseteli voi olla merkittävä keino hoitotakuun tiukentamisessa, mutta vain, jos sen arvo vastaa kustannuksia. Osa palveluntuottajista ei tuota palveluita palvelusetelillä tälläkään hetkellä, koska sen arvo ei riitä kattamaan palvelun tuottamisesta johtuvia kustannuksia.

TOIn mukaan on positiivista, että kuntoutusta on tässä hallituksen esityksessä käsitelty ja sen osuutta hoitotakuulainsäädännössä on pohdittu. Kuntoutus on tässä esityksessä huomioitu laajemmin kuin monissa aiemmissa sosiaali- ja terveyspalveluita koskevissa lainsäädäntöuudistuksissa, mikä on hyvä kehityssuunta.

Lausunnossaan TOI otti kantaa myös kuntoutussuunnitelman käsitteen tarkentamiseen ja toimintaterapeuttien määrän arvioimiseen.

Lisätietoa:

Mirella Drushinin

lakimies

mirella.drushinin@toimintaterapeuttiliitto.fi

040 197 1797

Ajankohtaista

Toimintaterapia tulee lisätä 7 vuorokauden hoitotakuun piiriin →

Vain moniammatillinen yhteistyö varmistaa hoidon vaikuttavuuden ja jatkuvuuden. TOIn mukaan myös yrittäjien laajaa osaamista on hyödynnettävä hoitotakuuta tiukennettaessa.

Osallistu TOImintaterapeutti-lehden lukijakyselyyn →

Vastausten avulla kehitetään lehteä vuonna 2022.

Toimintaterapeutit tulee lisätä työterveyshuollossa toimivaksi ammattiryhmäksi →

Toimintaterapeutti on työkyvyn asiantuntija, jonka osaamista voidaan hyödyntää työhön paluun ja toimintakyvyn tukemisessa.

Kaikki tiedotteet →