Toimintaterapeutti-lehti | Toimintaterapian näkökulma tutkimukseen on ainutlaatuinen – siksi sitä tarvitaan

Julkaistu 19.1.2026

Dr. Eric Asaban key note -puheenvuoro TOIn 60-vuotisjuhlaseminaarissa.

Teksti: Anna Niemelä

Kuvat: Pinja's Photography

Jos akateemisessa tutkimuksessa ei ole mukana toimintaterapian ja toiminnan tieteen näkökulmia, mitä siitä puuttuu?

”Toimintaterapia ja toiminnan tiede tutkivat sekä lääketieteellisen että sosiaalisen osaamisen alueita. Niiden näkökulmat toimintaan ovat ainutlaatuisia. Terveydessä on aina olemassa lääketieteellinen ja sosiaalinen puoli. Toiminnan tieteen ymmärrys puuttuu, jos tiimissä on mukana esimerkiksi vain lääkäreitä ja hoitajia”, sanoo Göteborgin yliopiston professori Eric Asaba.

Asaba on tehnyt toimintaterapian ja toiminnan tieteen tutkimusta Ruotsin lisäksi Yhdysvalloissa ja Japanissa. Toimintaterapeuttikoulutuksen lisäksi hän opiskellut psykologiaa Cornell Collegessa sekä valmistunut kansanterveystieteestä Harvardista. Toimintaterapian väitöskirjan hän on tehnyt University of Southern Californiassa. Ruotsissa hän on työskennellyt myös Karoliinisessa instituutissa.

Tutkimusta syrjäytymisvaarassa olevista

Asaban tutkimusaiheet keskittyvät syrjäytymisvaarassa oleviin ryhmiin. Nämä voivat olla vaarassa syrjäytyä esimerkiksi sairauden, siirtolaistaustan tai työelämän ulkopuolelle joutumisen takia. Usein nämä syyt myös kytkeytyvät toisiinsa.

Asaba on tutkinut esimerkiksi kuntoutusta työelämään palaamisen tukena sekä aivotapahtumien ennaltaehkäisyä perusterveydenhuollossa.

“Tutkimme, miten voisimme auttaa korkean riskin henkilöitä ymmärtämään aivotapahtumien riskitekijöitä ja motivoitumaan niiden vähentämiseen. Rakennamme yksilöllisiä ohjelmia, joissa yksilön oma motivaatio on olennaisessa roolissa. Ohjelmat perustuvat toiminnan tieteeseen”, Asaba kertoo.

Asaballe on tärkeää, että tutkimuksiin osallistuvilla ihmisillä on mahdollisimman aktiivinen rooli. Siksi hän on siirtynyt kvalitatiivisesta tutkimuksesta osallistavan tutkimuksen suuntaan.

Tutkimus on olennaista alan kehitykselle

Kuten mikä tahansa ala, myös toimintaterapia tarvitsee jatkuvaa kehittämistä ja reflektiota.

Asaban mukaan tutkimuksen tekeminen on olennainen osa toimintaterapiaa. Ala kehittyy vain, jos sitä tutkitaan.

”Kuten mikä tahansa ala, myös toimintaterapia tarvitsee jatkuvaa kehittämistä ja reflektiota. Maailma ei ole sama kuin 50 vuotta sitten. Tutkimus tuottaa perustaa sille, mikä toimii, kenelle ja miksi sekä auttaa tekemään toimintaterapiasta vahvemmin näyttöön perustuvaa”, Asaba sanoo.

Mikään muu tiede ei tutki toimintaterapian ydintä kuten toiminnan tiede. Jos toimintaterapeutit eivät itse tutki toimintaa, osallisuutta ja arjen merkityksellisyyttä, painopiste jää helposti muiden, esimerkiksi lääketieteellisten kysymyksenasettelujen varaan.

Asaba näkee tutkimuksen myös muutosvoimana, joka voi vaikuttaa palvelujärjestelmän kehittämiseen.

”Tutkimus voi auttaa muuttamaan esimerkiksi perusterveydenhuollon käytäntöjä. Kun vaikkapa aivotapahtumien ennaltaehkäisyä tehdään nykyisin usein lääkekeskeisesti, tutkimus voi vahvistaa arjen toimintatapojen merkitystä ennaltaehkäisyssä”.

Aktiivisesti tutkimuksen pariin

Asaba kannustaa toimintaterapian tutkimuksesta kiinnostuneita tutkimuksen pariin. Hän kehottaa etsimään aktiivisesti paikkoja, joissa tutkimusta pääsee tekemään.

”Jos tutkimuksen tekeminen yliopistossa kiinnostaa, kannattaa harkita muissa Pohjoismaissa opiskelua. Vaikkapa Ruotsi ei ole kaukana ja opiskelu etänä onnistuu usein hyvin.”

Kiinnostavat ajankohtaiset tutkimusaiheet nousevat usein käytännön työn ilmiöistä. Tutkijoiden kesken nousussa olevia aiheita ovat Asaban mukaan seuraavat teemat:

• Mielenterveys ja erityisesti mielenterveyden tukeminen nuorten ja työikäisten arjessa.

• Työelämä, työssä pysyminen ja työhön paluu, myös pitkäkestoisten oireiden ja monisyisten kuormitustekijöiden yhteydessä.
• Ennaltaehkäisy perusterveydenhuollossa: miten elämäntavan ja arjen muutoksia voidaan tukea yksilöllisesti ja toteuttaa tiimeinä.
• Oikeudenmukaisuus, inkluusio ja osallisuuden esteet: miten rakenteet vaikuttavat siihen, kenen on mahdollista osallistua, opiskella ja työskennellä tai päästä toimintaterapiaan.
• Teknologian vaikutus arkeen ja hyvinvointiin: teknologia sekä mahdollistaa että kuormittaa. Millaisia ovat teknologian vaikutukset eri ihmisryhmien elämään.