Toimintaterapeutti-lehti | "Työllisyyspalveluissa tarvitaan ehdottomasti toimintaterapeutteja"

Julkaistu 23.9.2025

Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen. Kuva: Työ- ja elinkeinoministeriö.

”Toimintaterapeuttien pitäisi ehdottomasti olla tuomassa asiantuntijuuttaan työllisyyspalveluihin”, työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen sanoo. Pylkkäsen mielestä toimintaterapeuttien ammattiosaamista ei nykyisin tunneta työllisyyspalveluissa riittävästi, eikä siksi osata kaivatakaan. Hän kehottaakin toimintaterapeutteja hankkiutumaan mukaan työllisyyspalveluiden asiantuntijaryhmiin.

Tällä hetkellä työmarkkinatilanne on vaikea. Suomessa on ollut jo pitkään yli 400 000 työtöntä, joista valtaosa on työttömiä työnhakijoita ja osa työllisyystoimenpiteiden piirissä.

”Meillä on valtavasti pitkäaikaistyöttömiä. Määrä ohittaa jo 1990-luvun laman tason. Siksi kaikki palvelut ja ammattilaiset, jotka edesauttavat ihmisten paluuta työelämään, ovat todella tärkeitä.”

Työttömien työnhakupalvelut uudistuivat tämän vuoden alussa, kun kuntien työllisyyspalvelut alkoivat hoitaa TE-palveluiden tehtäviä. Palveluiden rahoitus on mitoitettu vuoden 2023 työllisyystilanteen mukaan.

”Parempaan työllisyystilanteeseen suhteutetun rahoituksen takia kuntien työllisyyspalveluiden tilanne on valtavasti heikentyneessä työllisyystilanteessa vaikea ja kunnat ovat pulassa.”

Toimintaterapeuteille riittää tehtävää

Olennaista olisi saada Suomen talous kasvuun ja yrityksiin uusia työpaikkoja. Pylkkäsen mukaan on epäselvää, mikä Suomen kasvua jarruttaa. Meillä kun pitäisi olla koulutuksen ja osaamisen puolesta samat kasvun edellytykset kuin muissa Pohjoismaissa.

”Suomen kasvun puute voi olla geopoliittinen epävarmuus, Suomen hintoihin nähden liian korkea markkinakorko, organisaatioissa piilevä pessimismi tai työprosessien ongelmat. Yhtä syytä on mahdotonta löytää.”

Toimintaterapeutit voisivat tukea esimerkiksi työn murroksessa, uusien työelämätaitojen löytämisessä sekä työn prosessien avaamisessa ja kehittämisessä.

Pylkkäsen mukaan toimintaterapeutit voisivat tukea esimerkiksi työn murroksessa, uusien työelämätaitojen löytämisessä sekä työn prosessien avaamisessa ja kehittämisessä. Myös sairauspoissaolojen vähentämisessä olisi työsarkaa.

”Sairauspoissaolot ovat meillä suurimmat koko Euroopassa. On aivan turhaa resurssihukkaa, jos ne johtuvat liian epäselvistä roolituksista tai odotuksista. Psykologit eivät pysty millään ottamaan tätä yksin haltuunsa. On kummallinen juttu, että iso osa työterveyden avunpyynnöistä suuntautuu psykologeille. Jos apu toimisi, sen pitäisi näkyä sairauspoissaolotilastoissa.”

Innovaatiokeskuksia pk-yritysten avuksi

Yritysten kasvun vauhdittamiseksi Pylkkänen ehdottaa Kanadan mallin mukaisia innovaatiokeskuksia eri puolille Suomea. Ne toimisivat markkinaehtoisesti ja auttaisivat pieniä yrityksiä kasvamaan muun muassa teknologian sekä tuotteiden ja palvelujen kaupallistamisen ja kehittämisen avulla.

Myös loma-aikoina koulujen tiloja ja konekantaa hyödyntävät keskukset yhdistäisivät yrityksiä ja oppilaitoksia. Innovaatiokeskusten kautta ammattikoulujen ja ammattikorkeakoulujen opettajat ja oppilaat ratkoisivat teknologisia haasteita yhdessä pk-yritysten kanssa.

”Tavoitteena on, että suomalaiset yritykset kasvavat, työllistävät ja pärjäävät maailmanmarkkinoilla. Sivutuotteena opettajat saisivat päivitettyä osaamistaan ja opiskelijat pääsisivät aitojen ongelmien kimppuun.”

Innovaatiokeskuksissa voisi olla mukana myös toimintaterapeutteja, joiden osaamista yritykset voisivat hyödyntää tarpeidensa mukaan.

Teksti: Anna Niemelä / Wise Words

Juttu on julkaistu Toimintaterapeutti-lehden numerossa 3/2025.