Kehityskeskustelun toive toteutui yllättäen ja pyytämättä

Lappeenrantalainen toimintaterapeutti Raija Muukkonen totesi esimiehelleen viime syksyn kehityskeskustelussa, että hän asettaa omaksi tavoitteekseen etäkuntoutuksen kokeilemisen. Loppuvuodesta Raija sai työharjoittelijan Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, ja he opiskelivat yhdessä etäkuntoutuksen alkeita. Ajoitus ei olisi voinut olla osuvampi.

– Aiemmin olin tosi epäluuloinen ja mietin, voiko toimintaterapiaa muka toteuttaa etänä. Alkuvuodesta rupesin tekemään etäkuntoutusta puoli päivää viikossa. Sitten alkoi korona-aika ja lisäsi etätyöaikani puoleentoista päivään viikossa. Innostuin uudesta työtavasta, ja se vei mukanaan, Raija kuvailee.

Raija työskentelee Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä perusterveydenhuollon monialaisessa kotikuntoutuksessa, ja suurin osa hänen asiakkaistaan on ikäihmisiä. Toimintaterapeuttina hän on työskennellyt vuodesta 1991 lähtien – ja etäkuntoutus avasi työuralla uusia mahdollisuuksia.

– Koronan takia kotikäyntejä on peruttu paljon ja kontrolleja tehdään osittain puhelimitse. Osa asiakkaista on siirtynyt yhteisestä sopimuksesta etäkuntoutukseen. Minulla on etänä kaksi omaa asiakasta ja lisäksi muutama fysioterapeuttien kanssa yhteinen asiakas. Etänä on tärkeää se, että tunnen ihmiset ennestään, Raija toteaa.

Tekniikka on kuntoutuksessa vain väline

Yksi Raijan omista asiakkaista on aivoverenkiertohäiriökuntoutuja, jolla on muistiongelmia.

– Pystyn hyvin teettämään hänellä etänä esimerkiksi lukemis- ja kirjoitusharjoituksia. Alussa se tuntui vähän kömpelöltä, mutta vähitellen tottumus toi minulle varmuutta. Tärkeää siinä on asettaa sekä asiakkaan että oma laite niin, että pystymme seuraamaan toisiamme. Voin samalla myös ohjata asiakkaan tietokoneen käyttöä, jos hän kaipaa siihen apua.

Raija korostaa, että etäkuntoutuksessa tekniikka on vain väline. Pääasia on, että toimintaterapeutti tuntee kuntoutettavansa. Yhdessä asiakkaan kanssa käydään sitten läpi tämän asettamia tavoitteita ja sitä, millä menetelmillä tilannetta pystytään edistämään.

– Meillä on käytössä VideoVisit-yhteys, jota asiakkaan on hyvin helppo käyttää. Tiimimme fysioterapeutit ovat tehneet etäkuntoutusta pidempään, ja heillä oli sitä varten hyviä ohjeita. Muutenkin moniammatillinen tiimimme on toiminut hienosti yhteen myös poikkeusoloissa.

Tekniseltä puolelta Raija aikoo opetella seuraavaksi ruudun jakamisen. Aika on mennyt alkuviikkoina välttämättömän hoitamiseen, ja ilman tätäkin taitoa työ on onnistunut hyvin.

Etänä on helppo keskittyä olennaiseen

Etäkuntoutus sopii Raija Muukkosen mielestä erityisen hyvin kognitiivisiin ja liikeharjoituksiin sekä mahdollisesti myös sanallisten haastatteluarviointien tekemiseen. Lisäksi se on hyvä keino motivoida asiakasta omatoimisiin harjoituksiin.

– Ryhmätoiminnassa kolmen hengen ryhmä on mielestäni maksimi, kun toimitaan etänä. Siinä onnistuisi vuorotellen keskusteleminen. Näin pystyisi toteuttamaan vaikkapa pienimuotoista muistiryhmää tai mielenterveyskuntoutujien ryhmää.

Raija uskoo, että etäkuntoutuksesta jää hänelle pysyvä työtapa niin, että etä- ja lähikuntoutus vuorottelevat sopivassa suhteessa.

– Esimerkiksi sellainen rytmi toimisi, että lähikontakti on kerran tai kaksi viikossa ja kolmas viikkokerta toteutuu etäyhteydellä. Myös yhden lähikontaktin ja kahden etäkontaktin rytmi voisi sopia hyvin. Parinkymmenen minuutin aika ei kuitenkaan toimintaterapeutin työlle riitä, vaan 40 minuutissa ehtii teettää muutamia erilaisia harjoituksia.

Raijan mukaan harjoituksista tulee etänä intensiivisempiä kuin kasvokkain tavatessa.

– Siinä keskitytään olennaiseen. Itselleni paras oppi on ollut kuitenkin se, että etäyhteydellä onnistuvat hyvät ihmiskontaktit. Siinä välittyvät myös tunteet, ja se mahdollistaa oman ja asiakkaan innostumisen. Se ei ole vain mekaaninen yhteys, vaan yhteys, jolla on merkitystä.