Akava | Akava vastustaa vientivetoista palkkamallia ja siihen liittyvää lakiesitystä
Akava vastustaa jyrkästi vientivetoista palkkamallia koskevaa lakiesitystä, joka kytkee yleisen palkkakehityksen vientiteollisuuden palkkaratkaisuihin. Malli asettaa erityisesti julkisen sektorin ja palvelualojen työntekijät epäoikeudenmukaiseen asemaan. Se heikentäisi merkittävästi heidän mahdollisuuksiaan saada oikeudenmukaista palkkaa, joka vastaa työn vaativuutta.
Julkaistu 3.10.2024
Julkaistu Akavan sivuilla 3.10.2024.
– Hallituksen lakiesitykseen perustuva vientimalli sisältää monia sudenkuoppia erityisesti sukupuolten palkkatasa-arvon kannalta. Näiden lisäksi se vaarantaa alkavan työmarkkinoiden sopimuskierroksen, toteaa Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra.
Sukupuolten palkkatasa-arvossa askelia taaksepäin
Vientivetoisessa palkkamallissa vientialat, kuten teknologiateollisuus, määrittelisivät palkankorotusten yleisen tason. Tämä malli ei ota huomioon muille toimialoille, kuten julkiselle sektorille, opetusalalle, sosiaali- ja terveydenhuollolle ja tutkimustoiminnalle, ominaisia tarpeita ja työmarkkinaolosuhteita.
– Vientiteollisuuden suhdanteet ja kilpailukyky eivät saisi määritellä palkkatasoa toimialoilla, joilla työllä on erilaiset edellytykset ja työvoiman saatavuusongelmia. Erityisen haitallinen malli olisi sukupuolten palkkatasa-arvolle, kun julkisella sektorilla kuten opetusalalla naisia työskentelee selkeästi enemmän kuin miehiä, painottaa Kopra.
Julkisen sektorin houkuttelevuus ja työvoiman saatavuus vaarantuvat
– Työvoimapula on jo nykyisin vaikea ongelma julkisella sektorilla, erityisesti terveydenhuollossa ja koulutuksessa. Vientivetoinen palkkamalli jättäisi näiden alojen palkkakehityksen vientialojen varjoon, mikä vaarantaisi niiden kyvyn houkutella osaavia työntekijöitä. Tämä puolestaan heikentäisi julkisten palveluiden laatua ja saatavuutta, mikä on kestämätöntä suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja toimivuuden kannalta. Myös vientialat tarvitsevat hyviä julkisia palveluja, huomauttaa Kopra.
Työmarkkinoiden joustavuus heikentyy ja riski politisoitumiselle kasvaa
Suomen työmarkkinat toimivat parhaiten, kun neuvottelut käydään alakohtaisesti ja palkkaratkaisut sopeutetaan kunkin alan erityispiirteisiin. Vientivetoisen palkkamallin käyttöönotto tarkoittaisi, että työmarkkinoiden joustavuus heikkenisi, eikä alakohtaisia eroja palkkojen kehityksessä voitaisi ottaa riittävästi huomioon. Tämä johtaa väistämättä työmarkkinajännitteisiin ja tyytymättömyyteen eri aloilla.
– Jos palkankorotusten rajoitteet ja ehdot määritettäisiin lainsäädännöllä, luotaisiin riski, että palkkaratkaisuista tulee politiikan pelinappula. Tiettynä ajankohtana määritetyt kriteerit sallituille sovintoesityksille eivät välttämättä kestä aikaa, varsinkaan kun niiden takana ei ole työmarkkinoiden keskinäistä yhteisymmärrystä, toteaa Kopra.
Ajankohtaista
Mitä kevään 2025 neuvottelukierroksella sovittiin SOTE-sopimuksen ja valtion osalta? Lue täältä! →Tutustu uuteen SOTE-sopimukseen ja valtion sopimusratkaisuun pähkinänkuoressa.
AKY | Kela kilpailuttaa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut vuonna 2026 – pelkkä hinta ratkaisee, miten varmistetaan laatu? →Kela on ilmoittanut kilpailuttavansa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen osa-alueet vuonna 2026, ja uudet sopimukset astuvat voimaan vuoden 2027 alusta lähtien. Hankintaa on valmisteltu alkuvuodesta 2024 saakka. Akavalaisten Yrittäjien eli AKYn sote-liitot ovat olleet mukana valmistelussa Kelan kutsumana.
Akava: Esitys määräaikaisuuksien helpottamisesta pitää ottaa jatkovalmisteluun – ei saa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää →Akava vastustaa muiden palkansaajakeskusjärjestöjen tavoin hallituksen aietta helpottaa määräaikaisten työsuhteiden solmimista ja vaatii, että esitys otetaan jatkovalmisteluun. Akava korostaa, että muutokset eivät saa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Akava pitää erittäin tärkeänä, että irtisanoutumismahdollisuus kesken määräaikaisen työsuhteen muutetaan koskemaan vain työntekijää.
Kaikki tiedotteet →
Tutustu uuteen SOTE-sopimukseen ja valtion sopimusratkaisuun pähkinänkuoressa.
Kela on ilmoittanut kilpailuttavansa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen osa-alueet vuonna 2026, ja uudet sopimukset astuvat voimaan vuoden 2027 alusta lähtien. Hankintaa on valmisteltu alkuvuodesta 2024 saakka. Akavalaisten Yrittäjien eli AKYn sote-liitot ovat olleet mukana valmistelussa Kelan kutsumana.
Akava: Esitys määräaikaisuuksien helpottamisesta pitää ottaa jatkovalmisteluun – ei saa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää →Akava vastustaa muiden palkansaajakeskusjärjestöjen tavoin hallituksen aietta helpottaa määräaikaisten työsuhteiden solmimista ja vaatii, että esitys otetaan jatkovalmisteluun. Akava korostaa, että muutokset eivät saa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Akava pitää erittäin tärkeänä, että irtisanoutumismahdollisuus kesken määräaikaisen työsuhteen muutetaan koskemaan vain työntekijää.
Kaikki tiedotteet →
Akava vastustaa muiden palkansaajakeskusjärjestöjen tavoin hallituksen aietta helpottaa määräaikaisten työsuhteiden solmimista ja vaatii, että esitys otetaan jatkovalmisteluun. Akava korostaa, että muutokset eivät saa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Akava pitää erittäin tärkeänä, että irtisanoutumismahdollisuus kesken määräaikaisen työsuhteen muutetaan koskemaan vain työntekijää.