JUKO | Haluatko sinä, että poliitikot päättävät palkastasi? Haluatko palkkavaalit? Me emme halua
Eduskunta käsittelee syksyllä hallituksen ehdotusta säätää laki vientivetoisesta palkkamallista. Erityiseen huoleen sinulla on syytä, jos työskentelet naisvaltaisella alalla. Nämä alat jäävät palkkakehityksessä auttamatta jälkeen, koska julkisaloilla ei makseta sopimuskorotuksia ylittäviä palkkoja kuten vientisektorilla.
Julkaistu 18.9.2024
Kirjoitus julkaistu JUKOn sivuilla 12.9.2024.
Suomeen kaavaillaan palkkamallia, jossa vientialojen palkankorotukset määrittäisivät palkankorotusten katon myös julkisaloille.
Vaikka asiasta on keskusteltu poliitikkojen ja työmarkkinajärjestöjen kesken ja media on julkaissut aiheesta paljon uutisia ja analyysejä, politiikka- ja työmarkkinapuheesta kauempana arjessa työtä tekevän palkansaajan hämmennys ei ole vähentynyt. Päinvastoin.
Joku saattaa jopa esittää itselleen tai läheisilleen varovaisen kysymyksen, vaikuttaako tämä lopulta mitenkään minuun? Jos työskentelet julkisaloilla, vastaus on helppo: vaikuttaa, ja paljon.
Hallitusohjelman tavoite säätää laki vientivetoisesta palkkamallista tarkoittaa, että alasi palkankorotuksen enimmäistasosta halutaan päättää muualla kuin sinua edustavissa julkisalojen neuvotteluissa.
Tässä kohtaa on tarpeen muistuttaa, että JUKO ja sen jäsenliitot neuvottelevat jokaisen julkisaloilla työskentelevän vähimmäispalkankorotukset, myös järjestäytymättömien työntekijöiden.
Vientimallilaki rajoittaisi julkisalojen palkkaneuvottelujen tavoitteita, joten poliitikot ottaisivat välillisen vallan päättää palkoista ohi palkansaajien ja heitä edustavien järjestöjen. Samalla sivuutettaisiin julkisalojen työnantajat ja viedään heiltä valtaa neuvotella itsenäisesti palkankorotuksista.
Eivät lainsäätäjät toki konkreettisesti istuisi neuvottelupöytiin, mutta eduskunnan säätämä laki poistaisi pohjan julkisalojen todellisilta palkkaneuvotteluilta. Korotuksista on erittäin vaikeaa neuvotella itsenäisesti, jos raamit niille sidotaan lain kautta vientialoihin.
Erityiseen huoleen sinulla on syytä, jos työskentelet naisvaltaisella alalla. Näin siksi, että nämä alat jäävät palkkakehityksessä auttamatta jälkeen, koska julkisaloilla ei makseta sopimuskorotuksia ylittäviä palkkoja kuten vientisektorilla.
Julkisalojen ja yksityisen sektorin välistä palkkarailoa olisi käytännössä erittäin vaikea kaventaa, kun emme saisi enää ajoittain toteutettavia palkkaohjelmia valtakunnansovittelijan emmekä sovittelulautakunnan sovintoehdotusten kautta.
Miksi siis antaa poliitikoille valtaa päättää palkankorotusten tasosta? Jos he kuitenkin haluavat puuttua lakeja säätämällä palkkaneuvotteluihin, myös vastuu kuuluu heille.
Jos eduskunta hyväksyy lakiesityksen vientivetoisesta palkkamallista, kunta- ja aluevaaleista on tulossa ensi keväänä palkkavaalit. Tällöin kysymme politiikoilta – Mikä on oikea palkankorotus julkisalojen palkansaajille?
Katarina Murto
Kirjoittaja on JUKOn hallituksen puheenjohtaja.
Ajankohtaista
Mitä kevään 2025 neuvottelukierroksella sovittiin SOTE-sopimuksen ja valtion osalta? Lue täältä! →Tutustu uuteen SOTE-sopimukseen ja valtion sopimusratkaisuun pähkinänkuoressa.
AKY | Kela kilpailuttaa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut vuonna 2026 – pelkkä hinta ratkaisee, miten varmistetaan laatu? →Kela on ilmoittanut kilpailuttavansa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen osa-alueet vuonna 2026, ja uudet sopimukset astuvat voimaan vuoden 2027 alusta lähtien. Hankintaa on valmisteltu alkuvuodesta 2024 saakka. Akavalaisten Yrittäjien eli AKYn sote-liitot ovat olleet mukana valmistelussa Kelan kutsumana.
Akava: Esitys määräaikaisuuksien helpottamisesta pitää ottaa jatkovalmisteluun – ei saa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää →Akava vastustaa muiden palkansaajakeskusjärjestöjen tavoin hallituksen aietta helpottaa määräaikaisten työsuhteiden solmimista ja vaatii, että esitys otetaan jatkovalmisteluun. Akava korostaa, että muutokset eivät saa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Akava pitää erittäin tärkeänä, että irtisanoutumismahdollisuus kesken määräaikaisen työsuhteen muutetaan koskemaan vain työntekijää.
Kaikki tiedotteet →
Tutustu uuteen SOTE-sopimukseen ja valtion sopimusratkaisuun pähkinänkuoressa.
Kela on ilmoittanut kilpailuttavansa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen osa-alueet vuonna 2026, ja uudet sopimukset astuvat voimaan vuoden 2027 alusta lähtien. Hankintaa on valmisteltu alkuvuodesta 2024 saakka. Akavalaisten Yrittäjien eli AKYn sote-liitot ovat olleet mukana valmistelussa Kelan kutsumana.
Akava: Esitys määräaikaisuuksien helpottamisesta pitää ottaa jatkovalmisteluun – ei saa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää →Akava vastustaa muiden palkansaajakeskusjärjestöjen tavoin hallituksen aietta helpottaa määräaikaisten työsuhteiden solmimista ja vaatii, että esitys otetaan jatkovalmisteluun. Akava korostaa, että muutokset eivät saa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Akava pitää erittäin tärkeänä, että irtisanoutumismahdollisuus kesken määräaikaisen työsuhteen muutetaan koskemaan vain työntekijää.
Kaikki tiedotteet →
Akava vastustaa muiden palkansaajakeskusjärjestöjen tavoin hallituksen aietta helpottaa määräaikaisten työsuhteiden solmimista ja vaatii, että esitys otetaan jatkovalmisteluun. Akava korostaa, että muutokset eivät saa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Akava pitää erittäin tärkeänä, että irtisanoutumismahdollisuus kesken määräaikaisen työsuhteen muutetaan koskemaan vain työntekijää.