Täydennyskoulutusasetuksen luonnos jättää toivomisen varaa

Julkaistu 20.11.2023

TOI on osallistunut syksyn aikana sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusasetuksen valmisteluun. Vaikuttamistyötä on tehty osana JUKOa ja yhdessä Suomen Fysioterapeuttien kanssa sekä suoraan sosiaali- ja terveysministeriöön (STM).

Täydennyskoulutusasetus on toimintaterapeuteille merkittävä, sillä se sääntelee muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusten sisältöä ja määrää.

Täydennyskoulutusasetuksen luonnoksen lausuntoaika päättyi 9.11. TOIn antaman lausunnon voit lukea kokonaisuudessaan täältä.

Täydennyskoulutuksen vuosittainen vähimmäismäärä tulee määritellä

Positiivista toimintaterapeuttien näkökulmasta on, että asetusluonnoksessa ja sen pykäläteksteissä tunnistetaan sekä ammattiryhmäkohtainen että monialainen koulutustarve. On myös tärkeää, että asetuksen perustelumuistiossa on mainittu, ettei täydennyskoulutus tarkoita esimerkiksi tavanomaista perehdytystä. Asiasta on kuitenkin perustelumuistiossa osin ristiriitaisia kirjauksia, joista TOI omassa lausunnossaan huomauttaa.

TOI on pettynyt siihen, että asetusluonnoksessa ei ole vieläkään sääntelyä sote-ammattilaisten täydennyskoulutuksen vuosittaisesta vähimmäismäärästä. Toimintaterapeuteilla on ammattihenkilölain mukainen velvollisuus ylläpitää ammattitaitoaan, ja lainsäädännön ja asetusten tulee tämä tosiasiallisesti mahdollistaa. Mikäli asetuksessa ei säännellä minimimäärästä, koulutuksiin osallistuminen saattaa jakautua eriarvoisesti eri ammattiryhmien kesken.

Toinen merkittävä puute toimintaterapeuttien näkökulmasta on, että asetusluonnos ei ota kantaa järjestämislain mukaiseen kirjaukseen, jonka mukaan täydennyskoulutusta harkittaessa tulisi huomioida myös peruskoulutuksen pituus. Käytännössä ei ole tietoa, mitä kirjaus tarkoittaa ja miten sitä tulisi tulkita. TOI katsoo, että osallistuminen täydennyskoulutuksiin tulee taata tasa-arvoisesti. Tähän kuuluu, että ammattilaiset pääsevät täydennyskoulutukseen suunnitelman ja tarpeen mukaan – eivät sen perusteella, kuinka pitkä tai lyhyt ammattiin pätevöittävä peruskoulutus on.

Täydennyskoulutussuunnitelma on laadittava yhdessä ammattilaisten kanssa

Asetusluonnoksessa mainitaan, että täydennyskoulutuksen tulee perustua suunnitelmaan. TOI pitää tätä hyvänä ja korostaa, että suunnitelma tulee laatia yhdessä ammattilaisten kanssa. Työnantaja ei voi laatia suunnitelmaa yksin, kuten asetusluonnoksen kirjauksesta voisi tulkita. Toimintaterapeuttien esihenkilöinä toimii myös muiden alojen edustajia, minkä takia on tärkeää, että toimintaterapia-alan asiantuntijat itse osallistuvat suunnitelman laatimiseen.

Asetusluonnoksessa nostetaan esille myös täydennyskoulutuksen toteutumisen arviointi ja seuranta. Tältä osin asetusluonnoksessa on vielä täydennettävää. Asetusluonnoksessa arviointi ja seuranta eivät perustu asetuksen aiemmassa pykälässä mainittuun täydennyskoulutussuunnitelmaan, vaan ovat siitä erillisiä. TOI kannattaa seurannan sisällyttämistä asetukseen, mutta se tulee kytkeä vahvasti täydennyskoulutussuunnitelmaan.

TOIn vaikuttamistyö jatkuu

Lausuntokierroksen jälkeen asetuksen valmistelutyö STM:ssä jatkuu. TOI jatkaa valmistelutyöhön vaikuttamista.

Kuten TOI painottaa myös lausunnossaan, tulee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten täydennyskoulutus nähdä ensisijaisesti investointina – ei kulueränä.