Toimintaterapeutti-lehti | Kohtaaminen päiväkodin syysmarkkinoilla toi Muistimontessorin Suomeen

Julkaistu 11.12.2025

Teksti: Anna Niemelä

Kuvat: Pinja’s Photography

Sattuma voi viedä kohti jotain aivan uutta. Näin kävi toimintaterapeutti Henna Jalovaaralle lasten päiväkodin syysmarkkinoilla vuonna 2018. Jalovaara jutteli päiväkodin opettajan Päivi Soikkelin kanssa ja kertoi tekevänsä töitä muistisairaiden parissa. Soikkeli taas oli ollut vastikään mukana kansainvälisessä Montessori-konferenssissa. Kun Soikkeli kertoi, miten menetelmiä voi hyödyntää muistisairaiden kanssa, Jalovaara innostui: Tästä haluan kuulla lisää!

Noin vuoden verran Jalovaara ja Soikkeli miettivät, miten Muistimontessori-menetelmästä saataisiin lisää tietoa ja koulutusta Suomeen. He kokosivat viiden aiheesta kiinnostuneen henkilön tiimin pohtimaan asiaa. Koska vain harva Suomessa tiesi menetelmästä, tiimi pohti, saataisiinko koulutukseen osallistujia. Pohdinnoistaan huolimatta he päättivät kutsua Muistimontessori-konsultin Jennifer Brushin Yhdysvalloista pitämään koulutuksen.

Koulutukselle oli selvä tarve, koska Suomen ensimmäiseen Muistimontessori-koulutukseen syksyllä 2021 saatiin nelisenkymmentä osallistujaa. Samana vuonna Jalovaara oli mukana perustamassa Suomen MuistiMontessori ry:tä. Samoihin aikoihin hän aloitti myös työt Asumispalvelukeskus Wilhelmiinassa. Siellä hän pääsi soveltamaan Muistimontessori-menetelmiä käytännössä.

Tänä syksynä Toimintaterapeuttiliitto palkitsi Jalovaaran Vuoden toimintaterapeutti 2025 - kunniamaininnalla. Perustelujen mukaan Jalovaara on tuonut ainutlaatuisella tavalla toimintaterapian menetelmiä hoivatyöhön, mikä on parantanut hoivatyön laatua ja lisännyt myös asiakkaiden hyvinvointia. Muistimontessorin menetelmillä on ollut tässä työssä merkittävä rooli.

Selkeät konseptit hoivakodin arkeen

Jalovaaran mukaan Muistimontessorissa on paljon samoja elementtejä kuin toimintaterapiassa

”Toimintaterapeutin näkökulmasta Muistimontessorin lisäarvo ovat mielestäni konseptit, joilla toimintaterapiassa tärkeitä asioita saadaan tuotua hoivakodin arkeen. Toimintaterapiassa on kuitenkin myös hyvin paljon asioita ja teorioita, joita montessorissa ei käytetä. Molemmat menetelmät ovat ihmislähtöisiä. Montessori voi tukea toimintaterapiaa”, hän sanoo.

Muistimontessoria hyödynnetään eniten Yhdysvalloissa ja Australiassa, jonkin verran myös Euroopassa ja Aasiassa. Pohjoismaista Suomi on ollut edelläkävijä. Nyt myös Norjassa on aloitettu Muistimontessori-menetelmien koulutus.

Tärkeä rooli osana yhteisöä

Kenenkään taidot eivät häviä sinä päivänä, kun tämä muuttaa asumaan laitokseen.

Jalovaara haluaa luoda hoivakoteihin osallistavaa arkea, sellaista, jossa jokaisella asukkaalla on tärkeä rooli osana yhteisöä. Asukas voi huolehtia ympäristöstä, toisista tai itsestään.

”Osallistavamman arjen luominen tarkoittaa pieniä asioita, jotka tapahtuvat joka päivä. Se vaatii myös asennetta, jossa muistisairaat nähdään ihmisinä, joilla on taitoja ja mahdollisuuksia osallistua erilaisiin arjen tekemisiin. Kenenkään taidot eivät häviä sinä päivänä, kun tämä muuttaa asumaan laitokseen.”

Muistisairaiden osallistumista helpottaa, kun ympäristö tarjoaa mahdollisuuksia toimintaan. Montessorissa tästä käytetään termiä valmisteltu ympäristö.

”Käytännössä se tarkoittaa, että esillä on tavaroita, joita voi käyttää ja töitä, joita voi tehdä. Vaikkapa värityskuvia, pelejä tai kastelukannu. Näkyvällä paikalla, välineiden lähellä kauniissa kehyksissä on kylttejä, joissa kannustetaan esimerkiksi viikkaamaan ruokaliinoja”.

Hoitajat mukaan muutokseen

Jalovaara kokee, että muistisairaiden arjen ympäristön muuttaminen ja hoivakodin toiminnan kehittäminen yhteistyössä muun henkilökunnan kanssa on vaikuttavampaa kuin yksittäiset terapeutin vastaanotot.

”Meillä Wilhelmiinassa on 120 asukasta. Tunnin terapeuttikäynti kahden viikon välein ei riitä muuttamaan asiakkaan arkea oleellisesti, ellei myös arjen ympäristö muutu”.

Tämä muutos edellyttää hoitajien sitouttamista muutokseen. He kun ovat asukkaiden kanssa eniten tekemisissä ja vastaavat arjen sujumisesta.

Jalovaara on työskennellyt Wilhelmiinassa nyt neljän vuoden ajan. Hän on kouluttautunut myös Kansainvälisen montessoriliiton hyväksymäksi Muistimontessori-kouluttajaksi. Jalovaara pitää tärkeänä, että koulutusta on nyt saatavilla myös suomeksi. Koulutuksia pitäessään hän on pohtinut paljon, millaisia ovat parhaat koulutusmenetelmät.

”Eniten hoitajat tykkäävät käytännön tilanteiden harjoittelusta. Myös harjoitukset, joissa asetutaan asukkaan asemaan ovat tuoneet uudenlaisia oivalluksia,” Jalovaara kertoo.

Kun saamme selville, millaisia asioita asiakas on tehnyt paljon ja mistä hän pitää, osaamme ohjata häntä tekemään juuri näitä asioita

Hoitajilta on tullut menetelmien käytöstä vaihtelevaa palautetta. Iloa hoitajille tuottaa se, että asukkaat pystyvät tekemään erilaisia asioita, vaikkapa taittelemaan ruokaliinoja tai osallistumaan pöydän kattamiseen.

”Hoitajista on ollut hienoa huomata, että alkuun auttamalla asukkaat osaavat tehdä erilaisia arjen asioita. Tietenkin heitä motivoi, jos asukkaan ahdistus vähenee mielekkään tekemisen ansiosta. Myös taitomuistin säilyminen on ollut iso havainto. Kun saamme selville, millaisia asioita asiakas on tehnyt paljon ja mistä hän pitää, osaamme ohjata häntä tekemään juuri näitä asioita”.

Lähijohtamisen merkitys korostuu

Wilhelmiinan johdolla on Jalovaaran mukaan halu kehittää toimintaa. Jalovaara palkattiinkin tuomaan moniammatillista näkemystä talon ja asukkaiden arjen kehittämiseen.

Myös tiimipäälliköiden merkitys on suuri, jotta muutokset etenevät arjen tasolla.

”Lähijohtamisen merkitys etenkin muutostilanteessa on tärkeää. Lähijohtajien tulee olla lähellä työntekijöitä, heidän pitää tietää, mitä arjessa tapahtuu ja heillä tulee olla aikaa muutoksen johtamiseen.”

Muistisairaiden ja vanhusten osallistavammassa hoivassa on Jalovaran mielestä Suomessa vielä paljon tekemistä ja parannettavaa. Muutokset vievät aikaa, koska ne vaativat kulttuurin ja toimintatapojen uudistamista. Välillä hitaus turhauttaa, mutta Jalovaara suhtautuu luottavaisesti tulevaan.

”Pientä kehitystä näkyy koko ajan. Tehtävää on meillä Wilhelmiinassakin vielä paljon, mutta onnistumisia tulee onneksi säännöllisesti.”

Kuka? Henna Jalovaara

Asuinpaikka? Espoo

Koulutus? Toimintaterapeutti AMK, valmistunut Metropoliasta 2016

Ura? Hoivakoti Wilhelmiinassa toimintaterapeuttina, Fysioksella tekemässä neurologista ja geriatrista kuntoutusta ja sitä ennen Kiljavan kuntoutuskeskuksessa neurologisessa kuntoutuksessa

Erityistä? Tuonut Suomeen Muistimontessori -menetelmän. Aiemmalta koulutukseltaan kemiantekniikan diplomi-insinööri.