Toimintaterapeuttiliitto: Kuntoutukseen tulee päästä myös ilman diagnoosia

Julkaistu 9.4.2024

Keskustelu kuntoutukseen pääsemisen kriteereistä tulisi kääntää Suomessa päälaelleen: tällä hetkellä kuntoutuksen tarve nähdään ensisijaisesti sairauden kautta ja kuntoutukseen pääsyn edellytys on useimmiten diagnoosi ja lääkärin lähete. Kuntoutuksen perusteen tulisi kuitenkin aina olla toimintakyky ja siinä tapahtunut muutos, Suomen Toimintaterapeuttiliitto (TOI) painottaa.

– Käsitys siitä, että kuntoutusta tulisi edeltää aina sairaus tai diagnoosi, on valitettavan vanhanaikainen. Sairaus tai diagnoosi ei välttämättä kerro ihmisen kuntoutustarpeesta. Muuttuneen toimintakyvyn taustalla voi olla sairaus, mutta myös esimerkiksi jokin elämäntilanteeseen vaikuttava tekijä, kuten leskeksi jääminen tai siirtyminen yläkoulusta toiselle asteelle, TOIn puheenjohtaja Kirsi Wikman huomauttaa.

Myöskään hallitusohjelman kirjaukset eivät ratkaise kuntoutukseen ohjautumista koskevaa perusongelmaa – pikemminkin päinvastoin. Hallitusohjelman pyrkimys siirtää sote-palveluiden painopistettä ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen apuun on hyvä, mutta suunnitellut toimenpiteet eivät vastaa tavoitetta.

– Kuntoutus matalan kynnyksen palveluna unohtuu helposti. Sitä ei mainita myöskään hallitusohjelmassa, vaikka ennaltaehkäisyn näkökulmasta se olisi erittäin tehokasta, Wikman toteaa.

Kuvatun kaltaisia matalan kynnyksen lähetteettömiä palveluja on jo olemassa esimerkiksi toimintaterapiassa, mutta niiden tulee olla saatavilla nykyistä useammille. Lisäksi jo olemassa olevat matalan kynnyksen palvelut tulee säilyttää.

– Niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta olisi tärkeää, että toimintakyky ja siinä tapahtuneet muutokset osattaisiin nähdä kuntoutuksen perusteena nykyistä paremmin. Lisäksi kuntoutukseen pitäisi päästä myös ilman lääkärintodistusta. Nämä kaksi tekijää parantaisivat huomattavasti ihmisten pääsyä oikea-aikaiseen kuntoutukseen.

Vaatimus sairaus- tai vammadiagnoosista lisää byrokratiaa

Esimerkki toimivasta lähetteettömästä kuntoutuspalvelusta on 16–29-vuotiaiden ammatillinen kuntoutus, johon on toistaiseksi päässyt ilman sairaus- tai vammadiagnoosia. Hallitusohjelman kirjauksen myötä on vaara, että käytäntö lakkaa.

Wikman huomauttaa, että kirjaus on ristiriitainen paitsi ennaltaehkäisytavoitteen myös sen kanssa, että hallitus tavoittelee byrokratian vähentämistä.

Hän toteaa, että kuntoutuksen kehittämisessä on hyvä ottaa mallia toimivaksi todetuista käytännöistä.

– Lähetteettömät kuntoutuspalvelut, joissa esimerkiksi toimintaterapeutin vastaanotolle pääsee ilman lähetettä, ovat käytössä eri puolilla Suomea. Tällöin lääkärit voivat keskittyä heille tarkoituksenmukaisempaan työhön, sote-palveluita käytetään fiksummin ja myös hallitusohjelman tavoite ylimääräisen byrokratian karsimisesta toteutuu.

Lisätiedot:
Kirsi Wikman, TOIn puheenjohtaja
p. 040 825 3107