Vero-oikeuden näkökulmat puoltavat työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden säilyttämistä
Akava pyysi vero-oikeuden dosentti Timo Viherkentältä lausunnon työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuudesta verojärjestelmän näkökulmasta. Lausunto osoittaa, että tulonhankkimismenojen säätäminen vähennyskelvottomiksi olisi erittäin poikkeuksellinen verosanktio. Lisäksi olisi jokseenkin mahdotonta rajata järjestöt, joihin jäsenmaksujen muutos kohdistuisi.
Julkaistu 7.8.2025
Lausunnossa todetaan, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ovat valtaosaltaan sekä työntekijöille että työnantajille tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuvia menoja eli niin sanottuja luonnollisia vähennyksiä.Timo Viherkentän laatimassa lausunnossa todetaan lisäksi, että olisi hyvin poikkeuksellista säätää tulonhankkimismenoja vähennyskelvottomiksi. Tämä edellyttäisi erityisiä syitä, jollaisina ei voida perustellusti pitää pelkästään valtiontalouden tarpeita. Verotuksen keskeisten periaatteiden vastaiseen ratkaisuun voi tällöin olla syynä joko hallinnollinen tarkoituksenmukaisuus tai pyrkimys vähentää jonkin asian houkuttavuutta.
– Työmarkkinatoiminnan ydin eli palkkaukseen vaikuttaminen, järjestöjen tarjoama neuvonta, koulutus ja muu vastaava toiminta liittyvät jäsenten tulon hankkimiseen ja säilyttämiseen. On aihetta kysyä, miksi juuri työmarkkinajärjestön jäsenmaksu ei olisi vähennyskelpoinen tilanteessa, jossa mahdollisesti muut verovelvollisen tulonmuodostusta tukevat jäsenmaksut pysyisivät vähennyskelpoisina, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.
– Mahdollinen lakimuutos olisi hyvin räikeässä ristiriidassa tuloverotuksen keskeisten periaatteiden kanssa ja henkilöverotuksessa ennennäkemätön verosanktio. Poistamiseen liittyisi useita käytännön ongelmia ennen muuta määrittelyssä, mitä maksuja vähennyskelvottomuus koskisi. Jatkossa ilmeisesti ne yritykset, joiden työehtosopimuksia ei tehdä järjestöjen kautta vaan yrityskohtaisesti, voisivat vähentää tähän liittyvät kulut muun muassa oikeudellisista palveluista. Tämä vie työmarkkinatoimintaa hyvin erikoiseen suuntaan, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren toteaa.
– Hallitus on tekemässä työmarkkinatoiminnan toteuttamisesta yhä hankalampaa. Valtion pitäisi Kansainvälisen työjärjestö ILOnkin sitoumuksien mukaisesti edistää työmarkkinatoimintaa eikä päätöksillään haitata sitä. Säädettäessä poikkeuksia verojärjestelmän yleiseen logiikkaan rajanveto muodostuu hyvin keinotekoiseksi ja tulkinnanvaraiseksi. Tämä ei ole kenenkään etu ja tämä ideologinen hanke tulisi unohtaa, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo.
Hallitus kertoi kevään puoliväliriihen yhteydessä poistavansa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden vuodesta 2026 alkaen. Tämä koskisi sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuja. Palkansaajakeskusjärjestöt ovat toimittaneet Timo Viherkentän laatiman lausunnon pääministeri Petteri Orpolle ja maan hallituksen käytettäväksi. Lainsäädäntömuutos on parhaillaan lausuntokierroksella.
Linkki: Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus verojärjestelmän näkökulmasta
Ajankohtaista
Työterveyshuoltoasetuksen päivitystä koskeva raportti julkaistu – TOI toivoo pätevyyspykälien jatkovalmistelulta ripeyttä →Työterveyshuoltoasetuksen päivitystä tarkastelleen työryhmän loppuraportti on valmistunut. Työryhmä esittää, että pätevyyksiä käsittelevät pykälät viedään jatkovalmisteluun. TOI jatkaa vaikuttamistyötä, jotta toimintaterapeutit sisällytetään työterveyshuollon asiantuntijoihin.
Hae TOIn apurahaa 15.3.-24.5.2026! →Toimintaterapeuttiliiton apurahahaku aukeaa 15.3.2026. Vuoden 2026 apurahat myönnetään tutkimukseen tai kehittämistoimintaan, joka lisää tietoa toimintaterapiasta ja toimintaterapeuteista Suomessa.
Hyvinvointialueille uusi tasopalkkamalli - mitä tämä tarkoittaa toimintaterapeuteille? →Hyvinvointialueiden palkkausjärjestelmä uudistuu tänä vuonna. Neuvottelujärjestöt sopivat osana SOTE- ja HYVTES-sopimuksia palkkausjärjestelmän kehittämisestä, jonka ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön helmikuussa 2024. Nyt on edetty kehittämisen toiseen vaiheeseen: tasopalkkamalli otetaan SOTE-sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden palkkauksessa käyttöön tämän vuoden lokakuuhun mennessä. Mutta mitä tasopalkkamalliin siirtyminen tarkoittaa toimintaterapeutin kannalta?
Kaikki tiedotteet →
Työterveyshuoltoasetuksen päivitystä tarkastelleen työryhmän loppuraportti on valmistunut. Työryhmä esittää, että pätevyyksiä käsittelevät pykälät viedään jatkovalmisteluun. TOI jatkaa vaikuttamistyötä, jotta toimintaterapeutit sisällytetään työterveyshuollon asiantuntijoihin.
Toimintaterapeuttiliiton apurahahaku aukeaa 15.3.2026. Vuoden 2026 apurahat myönnetään tutkimukseen tai kehittämistoimintaan, joka lisää tietoa toimintaterapiasta ja toimintaterapeuteista Suomessa.
Hyvinvointialueille uusi tasopalkkamalli - mitä tämä tarkoittaa toimintaterapeuteille? →Hyvinvointialueiden palkkausjärjestelmä uudistuu tänä vuonna. Neuvottelujärjestöt sopivat osana SOTE- ja HYVTES-sopimuksia palkkausjärjestelmän kehittämisestä, jonka ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön helmikuussa 2024. Nyt on edetty kehittämisen toiseen vaiheeseen: tasopalkkamalli otetaan SOTE-sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden palkkauksessa käyttöön tämän vuoden lokakuuhun mennessä. Mutta mitä tasopalkkamalliin siirtyminen tarkoittaa toimintaterapeutin kannalta?
Kaikki tiedotteet →
Hyvinvointialueiden palkkausjärjestelmä uudistuu tänä vuonna. Neuvottelujärjestöt sopivat osana SOTE- ja HYVTES-sopimuksia palkkausjärjestelmän kehittämisestä, jonka ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön helmikuussa 2024. Nyt on edetty kehittämisen toiseen vaiheeseen: tasopalkkamalli otetaan SOTE-sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden palkkauksessa käyttöön tämän vuoden lokakuuhun mennessä. Mutta mitä tasopalkkamalliin siirtyminen tarkoittaa toimintaterapeutin kannalta?