Muistisairaan ihmisen vuorovaikutuksen tukeminen vahvistaa arjen osallisuutta ja hyvinvointia

Muistiliiton kommunikoinnin tuen sivustolle on koottu käytännönläheisiä vinkkejä, joita voit hyödyntää omassa työssäsi tai jakaa eteenpäin sairastuneen läheisille.

Muistisairaus vaikuttaa kommunikointiin monin tavoin. Puheen rytmi voi hidastua, sanavarasto kaventua, aiheessa pysyminen vaikeutua ja puheen ymmärtäminen heikentyä. Haasteet hahmottamisessa ja toiminnanohjauksessa vaikuttavat toimintakykyyn näiden rinnalla. Yleinen vuorovaikutuksen sopeuttaminen, kuten selkokielisyys, puheen rytmin rauhoittaminen ja tilanteiden selkeys auttavat alkuun. Sairauden edetessä on kuitenkin syytä hyödyntää myös muita kommunikoinnin tuen tapoja.

Muistilaput, kalenteri ja muistikirja ovat tärkeitä apukeinoja jo muistisairauden alkuvaiheessa. Kommunikoinnin haasteiden myötä kirjoitettu tuki tulee aiempaa merkittävämmäksi osaksi elämää. Selkeät, vaiheittaiset toimintaohjeet voivat helpottaa arjen omatoimisuutta. Ennen puhelun soittamista kirjoitetut ydinsanat tukevat puhelun sujuvuutta, ja puhelun aikana tehdyt muistiinpanot auttavat palauttamaan sovittuja asioita mieleen. Pieni, yksilöllisesti koottu sanakansio voi kulkea mukana asiointitilanteissa lisäämässä sairastuneen itseluottamusta. Lisäksi tukena toimiva henkilö, kuten ammattilainen tai omainen, voi auttaa kirjoittamalla tukisanoja sanallisen keskustelun rinnalla.

Siinä vaiheessa, kun lukeminen ja kirjoittaminen hankaloituvat, tekstin tilalla kannattaa kokeilla kuvia. Kuvat ovat tutkitusti toimiva keino kommunikoinnin tukemiseksi. Niiden avulla muistisairas henkilö voi ilmaista mielipiteensä myös täysin ilman sanoja. Joskus kaksikin kuvaa riittää: esimerkiksi ”Haluaisitko mennä kuntosalille vai kävelylenkille?” kuvien avulla kysyttynä. Kuvat helpottavat keskustelun seuraamista ja aiheessa pysymistä myös sujuvasti puhuvan henkilön kanssa käytettyinä. Hyvä esimerkki kuvallisista menetelmistä on Keskustelumatto, joka on kehitetty mielipiteen ilmaisemisen tueksi. Sen avulla voidaan kartoittaa esimerkiksi asiakkaan omaa kokemusta toimintakyvystään arjen eri toiminnoissa.

Muistisairauden loppuvaiheessa kosketuksen ja sanattoman viestinnän merkitys kasvaa. Katsekontakti, hellä kosketus ja lämmin läsnäolo kannattelevat vuorovaikutusta silloin, kun sanoja ei enää löydy. Hyvien asioiden muistelu kaikkia aisteja hyödyntäen ilahduttaa ja vahvistaa sairastuneen minäkuvaa. Tässä voi hyödyntää apuna esimerkiksi tuttuja herkkuja, muistoja herättävää musiikkia tai vanhoja esineitä. Arjen toimintakyky puolestaan vahvistuu kosketuksen avulla: sairastuneen aloitekyky voi heikentyä, mutta oikeanlaisen tuen avulla hän voi pystyä jatkamaan toiminnon loppuun itse. Esimerkiksi ruokailussa voidaan avustaa ohjaamalla liikettä käden alta, henkilön luonnollista liikerataa tukien.

Muistisairauteen sairastuneen tukemisessa on tärkeintä muistaa, että kyseessä on aikuinen ihminen omine tunteineen, tarpeineen ja elämähistorioineen.

Muistisairauteen sairastuneen tukemisessa on tärkeintä muistaa, että kyseessä on aikuinen ihminen omine tunteineen, tarpeineen ja elämähistorioineen. Rauhallinen, kunnioittava läsnäolo ja mielenkiinto toista kohtaan kantavat jo pitkälle. Kommunikoinnin tuen keinoja suunnitellessa kannattaa pohtia henkilön vahvuuksia ja lähteä liikkeelle niistä käsin. Vaivannäkö kannattaa, sillä riittävän tuen avulla muistisairas ihminen voi elää omannäköistä elämää, osallistua arjen päätöksiin ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Tarve vuorovaikutukselle ei katoa muistisairauden myötä.

Muistiliiton kommunikoinnin tuen sivustolle on koottu käytännönläheisiä vinkkejä, joita voit hyödyntää omassa työssäsi tai jakaa eteenpäin sairastuneen läheisille. Sisältö on kehitetty yhdessä muistisairauteen sairastuneiden, heidän läheistensä ja monialaisten ammattilaisten kanssa. Sivusto on maksutta saatavilla osoitteessa www.muistiliitto.fi/kommunikointi.

Anna Heino, asiantuntija & Sanna Viljamaa, hankekoordinaattori

Muistiliiton Omin sanoin-hanke