Pirha käynnisti yt-neuvottelut – jukolainen pääluottamusmies tukee TOIn jäseniä

Julkaistu 26.1.2024

Neuvottelut koskevat lasten, nuorten ja perheiden palveluiden, suun terveydenhuollon, avokuntoutuksen ja kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnan sekä vammaissosiaalityön henkilöstöä ja IKI2035- sekä VAPA2035-toimintojen henkilöstöä. Neuvottelut kohdistuvat noin 6300 henkilöön.

IKI2035- ja VAPA2035-toimintojen osalta yhteistoimintaneuvottelut koskevat ikäihmisten ja vammaisten päiväaikaista toimintaa ja asumispalveluja, ikäihmisten lyhytaikaishoivaa, lähitoritoimintaa sekä yleisiä hallinnollisia tehtäviä ja mahdollisesti asiakasmaksutoimiston henkilöstöä.

Pirha harkitsee edellä mainittujen toimintojen uudelleenjärjestelyjä. Ne voivat johtaa palvelussuhteen ehtojen muuttumiseen, työtehtävien muuttumiseen, nykyisten työtehtävien lakkaamiseen ja työvoiman käytön vähentämiseen. Viime kädessä tämä voi tarkoittaa irtisanomisia, osa-aikaistamisia tai lomautuksia. Jos työntekijä tai viranhaltija kieltäytyy mahdollisista muutoksista, palvelussuhde voi päättyä.

Toimintojen mahdolliset uudelleenjärjestelyt voivat vaikuttaa myös tukipalveluissa toimivaan henkilöstöön.

Neuvottelujen peruste ovat toiminnalliset, taloudelliset ja uudelleenjärjestelystä johtuvat syyt. Pirhalla on tarve vähentää pysyviä kustannuksia 42 miljoonaa euroa vuonna 2024, koska rahoitus ei nykyisellään riitä.

Yt-menettelyt kohdistuvat kaikkiaan noin 6300 henkilöön. Palveluverkon tiivistäminen, keskittäminen sekä mahdolliset muut toiminnalliset muutokset voivat johtaa henkilöstön määrän osittaiseen vähentymiseen, jos osa henkilöstöstä kieltäytyy palvelussuhteen ehtojen, kuten toimipaikan, muuttamisesta.

Koska Pirhan tavoite on myös ostopalvelujen vähentäminen, se arvioi, että hyvinvointialueen oman toiminnan piirissä olevan, asiakaspinnassa toimivan henkilöstön vähentäminen jää vähäiseksi.

Pirhan tavoite on, että mahdollisten toimenpiteiden kohteeksi joutuville tarjotaan mahdollisuuksien mukaan muuta työtä hyvinvointialueella. Mahdolliset toimenpiteet kohdistetaan henkilöihin, joiden työtehtävät vähentyvät, lakkaavat tai muuttuvat mahdollisten uudelleenjärjestelyjen myötä tai joiden palvelussuhteen ehdot muuttuvat mahdollisten toimintojen uudelleenjärjestelyn myötä. Mahdollisten toimenpiteiden kohteeksi joutuvien henkilöiden valinnassa noudatetaan virka- ja työehtosopimuksen vähentämisjärjestystä.

TOI muistuttaa, että mikäli yt-neuvottelut herättävät kysymyksiä tai huolta, olethan yhteydessä työpaikkasi jukolaiseen pääluottamusmieheen. Hän edustaa TOIn jäsenistöä Pirhassa. Pääluottamusmiehen yhteystiedot löytyvät yleensä työpaikan ilmoitustaululta tai intranetistä.

Jos et tiedä, kuka työpaikkasi pääluottamusmies on, olethan yhteydessä liiton TOImistoon.

Lisätiedot:

Leila Mäkelä, TOIn toiminnanjohtaja
p. 040 823 4413

Kirsi Wikman, TOIn puheenjohtaja
p. 040 825 3107

Mitkä yt-neuvottelut?

Yhteistoimintaneuvottelut perustuvat lakiin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella. Toisin kuin yrityksiä koskevassa laissa, kuntien ja hyvinvointialueiden on aina käytävä yt-neuvottelut riippumatta työpaikan henkilöstömäärästä.

Lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa. Se antaa henkilöstölle mahdollisuuden osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Kunnissa ja hyvinvointialueilla on yhteistoimintaelin, joka koostuu työnantajan ja henkilöstön edustajista. Suomen Toimintaterapeuttiliiton jäsenten kohdalla henkilöstön edustajana toimii JUKOn pääluottamusmies.

Harkitessaan vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista, lomauttamista yli 90 päiväksi tai osa-aikaistamista työnantajan on annettava näiden työntekijöiden edustajille kirjallinen selvitys toimien perusteista, määrästä ja aikataulusta sekä siitä, miksi juuri tietyt henkilöt ovat valikoituneet niiden kohteiksi. Lisäksi työnantajan on laadittava henkilöstön edustajille kirjallinen esitys työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi.

Mikäli työnantajan harkitsema irtisanominen, osa-aikaistaminen tai 90 päivää pidempi lomauttaminen kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun yt-neuvotteluja on käyty vähintään kuuden viikon ajanjaksona niiden alkamisesta lukien, ellei yhteistoimintaneuvotteluissa toisin sovita. Työnantaja saa vasta tämän jälkeen päättää varsinaisista toimenpiteistä ja niiden kohdentamisesta.