Toimintaterapeutti-lehti | Kerran elämässä -tilaisuus

Julkaistu 14.12.2025

Teksti: Miia Savaspuro / Wise Words

Kuvat: Pinja’s Photography

Marraskuussa 2024 HUSin Meilahden Siltasairaalassa koettiin taianomainen hetki: kuolleen ihmisen käsi heräsi eloon. Valkoiseen, elottomaan käteen alkoi virrata veri, se muuttui punertavaksi, terveen väriseksi kädeksi, jonka sormien päistä erottuivat rypyt ja juonteet, ihon normaalit epätasaisuudet. 17 tuntia kestänyt historiallinen leikkaus oli saatu päätökseen: Suomen ensimmäinen kädensiirto oli onnistunut. Käsiproteesia kahdeksan vuotta käyttänyt turkulainen Arja Ahtaanluoma oli saanut uuden käden.

Operaatiota johti käsikirurgian professori Jorma Ryhänen. Sitä valmisteltiin monta vuotta. Ryhänen kokosi ison moniammatillisen ryhmän, joka koostui leikkaustiimistä ja kuntoutustiimistä. Leikkaustiimiin kuului muun muassa käsi-, plastiikka- ja elinsiirtokirurgeja, elinsiirtolääkäreitä, patologeja, anestesialääkäreitä sekä useiden eri yksiköiden sairaanhoitajia. Kuntoutustiimissä oli puolestaan kaksi fysio- ja kaksi toimintaterapeuttia.

Heistä toisen, toimintaterapeutti Pia Nahin, Ryhänen pyysi mukaan keväällä 2021, yli kolme vuotta ennen varsinaista leikkausta.

Nahi koki pyynnön kunnianosoituksena. Hän on työskennellyt erikoissairaanhoidossa vuodesta 2005 erikoisalueinaan muun muassa käsikirurgia, yläraajaproteesit, reumaortopedia, fysiatria sekä neurologinen arviointi ja kuntoutus.

Nahi ryhtyi pian tekemään laajaa kädensiirtopotilaiden kuntoutukseen liittyvää kirjallisuuskatsausta. Sitä varten Nahi keräsi kaikki löytämänsä kansainväliset artikkelit kädensiirtojen toimintaterapeuttisesta kuntoutuksesta ja sen eri vaiheista.

Kansainvälinen verkosto toi tärkeää oppia

Ulkomaisilta kollegoilta saatu tieto ja tuki oli todella arvokasta, koska Suomessa ei ollut ketään, joka olisi kokenut vastaavaa.

Kädensiirtoa edelsi monta vuotta kestänyt valmisteluvaihe. Nahin osalta se tarkoitti sitä, että hän haastatteli Arja Ahtaanluomaa, laati yhdessä kuntoutustiimiin kanssa kuntoutusprotokollan käyttäen apunaan tekemäänsä kirjallisuuskatsausta ja liittyi kansainväliseen kädensiirtopotilaita kuntouttaneiden toimintaterapeuttien verkostoon.

“Ulkomaisilta kollegoilta saatu tieto ja tuki oli todella arvokasta, koska Suomessa ei ollut ketään, joka olisi kokenut vastaavaa. Kirjallisuuskatsauksen tekeminen oli toki opettavaista, mutta kirjallisuutta aiheesta on aika vähän, koska kädensiirtoja on tehty maailmassa vain noin 150”, Nahi sanoo.

Nahi keskusteli muun muassa Yhdysvalloista Bostonin sairaalassa ja Iso-Britanniasta Leedsin sairaalassa tehdyissä kädensiirroissa mukana olleiden toimintaterapeuttien kanssa.

“Saimme heiltä toimintaohjeita ja protokollan. Vertasimme niitä meidän tilanteeseen ja pohdimme, miten sovellamme niitä käyttöön.”

Ruotsalainen kollega suurena apuna

Ruotsissa tehtiin ensimmäinen kädensiirto vuonna 2022. Prosessissa mukana ollut toimintaterapeutti Annika Dahlgren kävi Nahin kanssa tarkasti läpi kuntoutuksen vaiheita.

Kansainväliseen verkostoon kuuluu toimintaterapeutteja myös muun muassa Hollannista, Yhdysvalloista ja Isosta-Britanniasta. Ryhmä on tavannut vuosien aikana muutaman kerran Teamsissa ja jakanut kokemuksia.

"Olen saanut tarkempaa tietoa siirretyn käden toimintakyvyn arvioinnista, sen välineistä, standardeista ja prosessin laajuudesta. Se on antanut varmuutta tehdä tätä työtä.”

Systemaattinen seuranta tärkeää

Ennen leikkausta Nahi kävi Ahtaanluoman kanssa läpi Canadian Occupational Performance Measuren (COPMin) mukaan toimintoja, joita tämä toivoo voivansa tehdä uuden käden kanssa. Ahtaanluoman listassa oli 11 toimintoa. Kynsien lakkaaminen, käsin kirjoittaminen, hampaiden harjaaminen, leivän voiteleminen, saksien ja akkuporakoneen käyttö, kaksikätinen ruokailu ja muita tuiki tavallisia, terveille ihmisille itsestään selviä toiveita.

Seurantatapaamisissa Nahi ja Ahtaanluoma ovat käyneet toimintoja läpi ja pisteyttäneet ne uudelleen, jos muutoksia on tapahtunut. Ahtaanluoma antaa pisteet myös tyytyväisyydestään kunkin toiminnon suorittamiseen.

Nahi on videoinut seurantakäynneillä laukun pakkaamista ja purkamista, kaksikätistä ruokailua sekä puhelimen ja tietokoneen käyttöä. Arvioinnin tarkoituksena on havainnoida potilaan toimintaa aina samalla tavalla, jolloin esimerkiksi hienomotoriikan kehittymistä pystytään seuraamaan systemaattisemmin kuin yksittäisten, ei-systemaattisesti seurattujen toimintojen kohdalla.

Kirjallisuuskatsaus auttanut vertailussa

Nahin tekemästä kirjallisuuskatsauksesta on ollut suuresti hyötyä erityisesti edistymisen seurannassa. Hän on ollut tarvittaessa myös yhteydessä kansainvälisen verkoston jäseniin. Näin Nahi on pystynyt vertaamaan Ahtaanluoman tilannetta muista maista saatuihin kokemuksiin ja seuraamaan muun muassa sitä, minkä toimintojen pitäisi onnistua esimerkiksi kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua leikkauksesta.

Leikkauksen jälkeen Nahin tehtävä oli hoitaa myös Ahtaanluoman arpia. Hän huolehti, etteivät arvet kiinnity jänteisiin tai hermoihin, mikä voisi estää liikkeitä tai aiheuttaa kipua.

Käden sisäisten lihasten hermottumiseen kulunut aika yllätti

Nyt kun leikkauksesta on kulunut vuosi, peukalon hienomotorinen tarttumaote alkaa kehittyä

Kun Nahilta kysyy, mikä toipumisessa on yllättänyt eniten häntä itseään, hän vastaa oitis: käden sisäisten lihasten hermottumiseen kulunut aika.

“Nyt kun leikkauksesta on kulunut vuosi, peukalon hienomotorinen tarttumaote alkaa kehittyä. Vaikka peukalon kuntoutuminen on edennyt maltillisesti, se on pysynyt aikataulussa ja sopii hyvin yhteen käden muun toipumisen kanssa."

Ahtaanluomalla on toisessa kädessään proteesi. Tämä voi vaikuttaa aivojen sopeutumiseen tilanteeseen, jossa toinen käsi toimii proteesilla ja toinen ilman. Kahdeksan vuoden proteesinkäytön jälkeen voi olla vaikeaa opettaa itsensä hienomotorisiin taitoihin. Aivot ovat tottuneet antamaan käskyjä proteesille, ei kädelle.

"Proteesin myötä käden luonnollinen motoriikan tunne ja tuntoaisti katoavat, joten tarttumisliikkeet ja liikeradat on opittava uudelleen. Tämän takia esimerkiksi ranteen koukistamista harjoitellaan."

Koska proteesissa ei ole tuntoa, sen käyttäjän pitää koko ajan katsoa mitä tekee. Uuden käden kanssa on siis harjoiteltava myös tekemistä ilman katsomista.

"Tunto palautuu asteittain ja vaatii harjoittelua aivokuoritasolla. Aivojen täytyy ikään kuin oppia uudelleen ymmärtämään, miltä erilaiset pinnat, kuten kissan turkki, appelsiini tai pöytä, tuntuvat."

Mikä on riittävän hyvä?

Pia Nahi muistuttaa, että aina toimintaterapeutin ja asiakkaan käsitykset siitä, mikä on riittävän hyvä toimintakyky, eivät kohtaa. Asiakkaalla voi olla esimerkiksi vuosien saatossa kertynyttä hoitoväsymystä niin paljon, ettei hän jaksa ottaa vastaan kaikkia toimintaohjeita saati noudattaa niitä. Tai hän voi itse olla sitä mieltä, että elämää voi hyvin elää esimerkiksi niin, että kannelliset purkit avataan hampailla.

“Potilas haluaa elää mahdollisimman normaalia arkea ja käyttää kättä mietimättä sitä koko aikaa. Hän ei välttämättä jaksa perehtyä esimerkiksi siihen, miten tunnon saa kunnolla osaksi käden toimintakykyä. Toimintaterapeuttina se pitää hyväksyä.”

Vahva psyyke

Vuosi leikkauksen jälkeen Suomen ensimmäisen kädensiirtopotilaan käden asento on hyvä, jännetasapaino kunnossa eli sormet saa koukistettua ja ojennettua ja otteessa on voimaa.

“Se on jo tosi paljon.”

Nahi kiittelee sitä, miten hyvin Ahtaanluoman psyyke on kestänyt. Neliraaja-amputoituna Ahtaanluoma on kokenut elämässään kovia. Nahi kertookin, että ennen leikkausta potilaan psykologista kantokykyä arvioidaan tarkasti, jotta varmistutaan siitä, että hän kestää leikkauksen ja jaksaa sitoutua pitkään kuntoutusprosessiin.

Nahi korostaa myös henkilökemioiden yhteensopivuuden tärkeyttä.

“Tällaisessa tapauksessa potilaan kanssa vietetään paljon aikaa, joten on tultava toimeen. Meillä on toistemme henkilökohtaiset puhelinnumerot. Olen sitoutunut siihen, että keskeytän lomani jos tarve vaatii. Koko tiimiltä vaadittiin vahvaa sitoutumista. Se oli edellytyksenä tiimiä perustettaessa.”

Uran kohokohta

Olen supertyytyväinen, että olen saanut olla tässä mukana. Tämä on työurani kohokohta.

“Kaikki.”

Näin Nahi vastaa kysymykseen, mikä on ollut kädensiirrossa mielenpainuvinta.

“Tämä on ollut ihan uskomattoman hieno juttu. Olen supertyytyväinen, että olen saanut olla tässä mukana. Tämä on työurani kohokohta.”

Kuntoutuksen tässä vaiheessa Nahi kuvaa omaa rooliaan arvioivaksi. Hän ei ole enää Ahtaanluoman arjessa mukana. He ovat kuitenkin tavanneet juuri äskettäin vuoden seurantatapaamisessa. Arvioinnissa käden toimintakyky oli edistynyt melkeinpä kaikilla mittareilla arvioituna. Peukalon alueen lihasten hermottuminen tulee mahdollistamaan käden monipuolisemman käytön tulevan vuoden aikana. Ahtaanluoma on jo aloittanut käsin kirjoittamisen kolmen sormen käyttöön ohjaavalla apuvälineellä ja tehnyt ahkerasti hienomotorista oteharjoittelua.

Erittäin vaativan, mutta onnistuneen operaation jälkeen HUSilla on nyt valmius ottaa kädensiirrot osaksi palveluitaan. HUSin arvion mukaan niitä voitaisiin tehdä 1-2 vuodessa.

Nahi kertoo, että uuden kädensiirtokandidaatin löytyminen on vain ajan kysymys.

Sen toteutuminen on kuitenkin vielä hyvin epävarmaa. Päätös leikkauksesta syntyy vasta pitkän ja huolellisen harkinnan seurauksena.

Kuka? Pia Nahi

Koulutus: Toimintaterapeutti AMK, toimintaterapian maisteri, Jönköpingin yliopisto

Ikä: 60v

Ura: Toimintaterapeuttina erikoissairaanhoidossa vuodesta 2007 erikoisalueina käsikirurgia, reumaortopedia, tetrakirurgia, myoelektriset yläraajaproteesit, fysiatria, neurologinen arviointi. Toimii osa-aikaisena opetustoimintaterapeuttina.

Motto: Being, doing and becoming

Erityistä: koonnut Suomen ensimmäisen kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen kädensiirtopotilaiden kuntoutuksesta. Tehnyt kaksi pro gradu -tutkielmaa.

Suomen ensimmäinen kädensiirto

• Tehtiin marraskuussa 2024 HUSin Siltasairaalassa

• Uuden käden sai turkulainen Arja Ahtaanluoma, joka oli neliraaja-amputoitu kahdeksan vuotta aiemmin vaikean bakteeritulehduksen seurauksena

• Kädensiirtoa johti käsikirurgian professori Jorma Ryhänen

• Leikkaus kesti 17 tuntia, ja siihen osallistui kymmeniä lääketieteen erikoisalojen syväosaajia

• Leikkausta oli valmisteltu ja harjoiteltu vainajilla useita vuosia etukäteen

• Leikkaus onnistui hyvin ja Ahtaanluoma suoriutuu jo useista arkisista toiminnoista paremmin kuin proteesin kanssa

• Toimintaterapeuttiliitto palkitsi kädensiirron Vuoden Toimintaterapiatekona 2025 marraskuussa