Toimintaterapian tutkimukseen panostaminen edistää hyvinvointiyhteiskunnan kehitystä
Koronapandemian jälkeen on entistä tärkeämpää, että kuntoutuksen tieteellisessä tutkimuksessa huomioidaan terveystaloustieteellinen näkökulma. Toimintaterapian arvo tunnetaan terveydenhuoltoalan ammattilaisten ja päättäjien keskuudessa yhä paremmin, mutta toimintakykyä edistävien toimenpiteiden suunnittelussa ja resurssien jakamisessa ei vielä huomioida riittävästi kuntoutusinterventioiden taloudellista merkitystä.
Julkaistu 5.5.2020
Teksti on julkaistu Mediuutisissa 5.5.2020
Hiljattain julkaistu raportti osoittaa, että toimintaterapian terveystaloustieteellisistä hyödyistä on saatavilla tutkimustuloksia. Terveystaloustiede arvioi terveydenhuollon toimintaa ja palveluita taloustieteen näkökannasta.
Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on suurten haasteiden edessä. Väestörakenteen muutosten myötä terveydenhuollon palveluita on tuotettava aiempaa pienemmillä talous- ja henkilöstöresursseilla. Covid-19 kaikkine vaikutuksineen tulee lisäämään kuntoutuspalveluiden tarvetta. Yhteiskunnan voimavaroja on keskitettävä siten, että oikeanlaisia toimenpiteitä kohdistetaan oikeille henkilöille oikeaan aikaan, oikealla tavalla ja oikeassa paikassa. Tiedontarve erilaisten terveydenhuollon palveluiden vaikutuksista ja kustannuksista kasvaa. Taloudellisten arviointien tekeminen on välttämätöntä, jotta palveluiden hyötyjä ja kustannuksia voidaan vertailla järjestelmällisesti. Kustannusvaikuttavat kuntoutuspalvelut ovat myös edellytys kestävälle yhteiskuntakehitykselle koronapandemian pahimman vaiheen ollessa ohitse.
Pohjoismaissa on tällä hetkellä noin 30 000 toimintaterapeuttia, jotka työssään edistävät väestön hyvinvointia ja toimintakykyä. Pohjoismaisina terveydenhuoltoalan toimijoina haluamme nostaa esiin terveystaloustieteen merkitystä erityisesti niiden palveluiden alueella, joilla toimintaterapeutit toimivat. Vastuullamme on tehdä näkyväksi toimintaterapian terveystaloustieteellistä arvoa saatavilla olevan tutkimustiedon valossa.
Osana terveystaloustieteellisen ymmärryksen edistämistä sekä toimintaterapian taloudellisiin vaikutuksiin liittyvän tiedon lisäämistä, me Pohjoismaiden toimintaterapeuttiliitot olemme toteuttaneet projektin yhdessä alan tutkijoiden kanssa. Hiljattain julkaistun raportin tarkoituksena on lisätä yleistä tietoa terveystaloustieteestä sekä tuoda terveystaloustieteellisiä näkökulmia yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Raportissa nostetaan esille erityisesti mielenterveyskuntoutujien työhön paluu sekä ikääntyneiden toimintakyvyn edistäminen. Raportti sisältää kaksi kirjallisuuskatsausta, jotka osoittavat, että toimintaterapiainterventioilla voidaan saavuttaa terveystaloudellisia hyötyjä näillä molemmilla osa-alueilla. Toimintarajoitteiden väheneminen, lisääntynyt itsenäisyys ja nopeampi työhön paluu ovat esimerkkejä tutkimuksissa saavutetuista tuloksista, joilla on myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi terveydenhuollon kustannuksiin.
Toimintaterapiaan panostaminen edistää kestävää yhteiskuntakehitystä. Terveystaloustieteellistä tutkimusnäyttöä tarvitaan kuitenkin lisää kaikilta niiltä aloilta, joilla toimintaterapeutit toimivat. Toimintaterapia-alan tieteellistä tutkimusta tehdään kaikissa Pohjoismaissa Suomea lukuun ottamatta.
Päätöksenteon tueksi tarvitaan terveystaloustieteellistä tutkimusta kaikilla hyvinvointiyhteiskunnan osa-alueilla. Tarve korostuu koronapandemian jälkeisenä aikana, kun suunnitellaan terveydenhuollon toimintoja ja priorisoidaan erilaisia tarpeita.
Suomen tulisikin toimia osana pohjoismaista toimintaterapia-alan tieteellistä tutkimusyhteisöä. Tutkimuksen kautta saatu tieto on hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisen peruspilari ja toimintaterapia-alan tutkimukseen panostaminen edistää hyvinvointiyhteiskunnan kehitystä.
Pohjoismaisten toimintaterapeuttiliittojen puheenjohtajat
Kristina Holmberg, Suomi
Ida Kåhlin, Ruotsi
Þóra Leósdóttir, Islanti
Nils-Erik Ness, Norja
Tina Nør Langager, Tanska
Ajankohtaista
Mitä kevään 2025 neuvottelukierroksella sovittiin SOTE-sopimuksen ja valtion osalta? Lue täältä! →Tutustu uuteen SOTE-sopimukseen ja valtion sopimusratkaisuun pähkinänkuoressa.
AKY | Kela kilpailuttaa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut vuonna 2026 – pelkkä hinta ratkaisee, miten varmistetaan laatu? →Kela on ilmoittanut kilpailuttavansa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen osa-alueet vuonna 2026, ja uudet sopimukset astuvat voimaan vuoden 2027 alusta lähtien. Hankintaa on valmisteltu alkuvuodesta 2024 saakka. Akavalaisten Yrittäjien eli AKYn sote-liitot ovat olleet mukana valmistelussa Kelan kutsumana.
Akava: Esitys määräaikaisuuksien helpottamisesta pitää ottaa jatkovalmisteluun – ei saa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää →Akava vastustaa muiden palkansaajakeskusjärjestöjen tavoin hallituksen aietta helpottaa määräaikaisten työsuhteiden solmimista ja vaatii, että esitys otetaan jatkovalmisteluun. Akava korostaa, että muutokset eivät saa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Akava pitää erittäin tärkeänä, että irtisanoutumismahdollisuus kesken määräaikaisen työsuhteen muutetaan koskemaan vain työntekijää.
Kaikki tiedotteet →
Tutustu uuteen SOTE-sopimukseen ja valtion sopimusratkaisuun pähkinänkuoressa.
Kela on ilmoittanut kilpailuttavansa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen osa-alueet vuonna 2026, ja uudet sopimukset astuvat voimaan vuoden 2027 alusta lähtien. Hankintaa on valmisteltu alkuvuodesta 2024 saakka. Akavalaisten Yrittäjien eli AKYn sote-liitot ovat olleet mukana valmistelussa Kelan kutsumana.
Akava: Esitys määräaikaisuuksien helpottamisesta pitää ottaa jatkovalmisteluun – ei saa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää →Akava vastustaa muiden palkansaajakeskusjärjestöjen tavoin hallituksen aietta helpottaa määräaikaisten työsuhteiden solmimista ja vaatii, että esitys otetaan jatkovalmisteluun. Akava korostaa, että muutokset eivät saa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Akava pitää erittäin tärkeänä, että irtisanoutumismahdollisuus kesken määräaikaisen työsuhteen muutetaan koskemaan vain työntekijää.
Kaikki tiedotteet →
Akava vastustaa muiden palkansaajakeskusjärjestöjen tavoin hallituksen aietta helpottaa määräaikaisten työsuhteiden solmimista ja vaatii, että esitys otetaan jatkovalmisteluun. Akava korostaa, että muutokset eivät saa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Akava pitää erittäin tärkeänä, että irtisanoutumismahdollisuus kesken määräaikaisen työsuhteen muutetaan koskemaan vain työntekijää.