Uutiset

Esitys aikuiskoulutustuen poistamisesta on edennyt eduskunnan käsittelyyn

Esitys aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta on edennyt eduskunnan käsittelyyn. Tuen tilalle ei ole esitetty korvaavaa mallia, joka ratkaisi aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta seuraavat ongelmat ja olisi käytettävissä siinä vaiheessa, kun aikuiskoulutustuki lakkaa. Jos esitys menee läpi nykyisessä muodossaan, taloudellinen tuki opiskeluun eri elämäntilanteissa muuttuu nykyisestä. TOI on vastustanut esitystä lausuntokierroksella sekä asiantuntijakuulemisessa.

Julkaistu 5.4.2024

TOI vastusti aikuiskoulutustuen lakkauttamista jo esitysluonnoksen lausuntokierroksella. Vetosimme siihen, että järjestelmän tilalle ei ole suunniteltu muuta tukijärjestelmää, joka mahdollistaisi opiskelun eri elämäntilanteissa.

TOI on jatkanut aikuiskoulutustuen lakkauttamiseen liittyvää vaikuttamistyötä osana Akavaa sekä itsenäisesti asiantuntijalausunnon kautta. TOI antoi sosiaali- ja terveysvaliokunnan pyynnöstä kirjallisen asiantuntijalausunnon hallituksen esityksestä aikuiskoulutustuen lakkauttamiseksi (HE 8/2024vp). Hallituksen esitykseen ei oltu tehty merkittäviä muutoksia lausuntokierroksen jälkeen. TOI korosti asiantuntijalausunnossaan, että esimerkiksi vaikutusten arviointeja tulisi edelleen tarkentaa.

Tuen käyttäjistä yli kolme neljäsosaa on naisia, ja noin 38 prosenttia opiskelee hyvinvointi- ja terveysalaa tai kasvatusaloja. Tuen lakkauttamisen vaikutuksiin nimenomaan naisiin ja naisvaltaisille aloille, kuten toimintaterapeutteihin, ei ole esitetty ratkaisua tai korjaavia toimenpiteitä.

– Vaikutusten arviointi on ollut puutteellista. Mielestämme esitykseen pitäisi lisätä realistinen arvio siitä, mitä tuen lakkauttaminen tarkoittaisi naisvaltaisten alojen houkuttelevuudelle sekä mahdollisuuksille kouluttautua ammattiin ja hakeutua jatkokoulutukseen, sanoo TOIn puheenjohtaja Kirsi Wikman.

Esitys nojaa työn ohessa tapahtuvaan opiskeluun

Hallituksen esityksen perusteissa aikuiskoulutustuen lakkauttaminen nojautuu mm. siihen, että opiskella voi myös työn ohessa. TOI pitää puutteena sitä, että esimerkiksi palkattomien harjoittelujen vaikutuksia ei ole tarkasteltu esityksessä tarkemmin. Opiskelu ja harjoittelujen suorittaminen ei ole realistisesti mahdollista monille toimintaterapia-alalle kouluttautuville työn ohella. Toisaalta myöskään esityksen vaikutusten arvioinneissa ei ole tarkasteltu tarkemmin työn ja opiskelun yhdistämiseen liittyviä riskejä esimerkiksi työntekijän työssä jaksamiseen liittyen. Vaikutusten arvioinnissa ei ole huomioitu riittävästi myöskään opiskelijoiden uupumista, vaikka se on jo yhteiskunnallinen ongelma. Opiskelijoiden uupuminen koskettaa sekä nuoria että aikuisopiskelijoita.

– Toimintaterapeuteista on jo nyt pulaa lähes koko Suomessa, ja KEVAn ennusteen mukaan lähes 30 prosenttia toimintaterapeuteista eläköityy seuraavan 10 vuoden aikana. Tarvitsemme siis kipeästi uusia osaajia, myös alanvaihtajia, kertoo TOIn kehittämisasiantuntija Eva Paakkanen.

TOI vastustaa tukimallin muuttamista lainapohjaiseksi. Lainaperusteinen malli ei tarjoa kaikille tosiasiallista mahdollisuutta opiskeluun, sillä se asettaa ihmiset keskenään eriarvoiseen asemaan mm. varallisuudesta riippuen.

Toimintaterapeutin uralla eteneminen vaatii jatkokouluttautumista

TOI kantaa huolta toimintaterapeuttien jatko- ja täydennyskouluttautumisen mahdollisuuksien heikentymisestä. Toimintaterapeutin uralla eteneminen sekä pätevöityminen esimerkiksi esihenkilö-, kehittämis- tai opetustehtäviin vaatii usein ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen.

– Tähän opiskeluun on hyödynnetty aikuiskoulutustukea. Ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan yleensä siinä vaiheessa, kun työkokemusta on kartutettu jo joitakin vuosia. Laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmasta on erittäin tärkeää, että Suomessa on jatkossakin koulutettua työvoimaa myös kuntoutusalan johtamis-, kehittämis- ja opetustehtäviin, Paakkanen muistuttaa.

TOIn näkemyksen mukaan aikuiskoulutustuen lakkauttamisen voimaantuloa pitäisi siirtää, kunnes korvaava järjestelmä on olemassa. TOI korostaa, että korvaavalla järjestelmällä tarkoitetaan nykyisen aikuiskoulutustukimallin kehittämistä. Keskusjärjestö Akava on yhdessä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa nostanut esille opiskelujen vaatimaa tukea. TOI yhtyy tähän näkemykseen.

TOI jatkaa esityksen etenemisen seuraamista. TOI korostaa, että tulevaisuudessakin tulee olla eri elämäntilanteissa mahdollista kouluttautua toimintaterapeutiksi sekä jo alalla olevien syventää osaamistaan jatko- ja täydennyskoulutusopinnoissa.

Seuraa lakiuudistuksen etenemistä (Eduskunta.fi).

Lisätiedot:
Kirsi Wikman, TOIn puheenjohtaja
p. 040 825 3107

Ajankohtaista

Mitä kevään 2025 neuvottelukierroksella sovittiin SOTE-sopimuksen ja valtion osalta? Lue täältä! →

Tutustu uuteen SOTE-sopimukseen ja valtion sopimusratkaisuun pähkinänkuoressa.

AKY | Kela kilpailuttaa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut vuonna 2026 – pelkkä hinta ratkaisee, miten varmistetaan laatu? →

Kela on ilmoittanut kilpailuttavansa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen osa-alueet vuonna 2026, ja uudet sopimukset astuvat voimaan vuoden 2027 alusta lähtien. Hankintaa on valmisteltu alkuvuodesta 2024 saakka. Akavalaisten Yrittäjien eli AKYn sote-liitot ovat olleet mukana valmistelussa Kelan kutsumana.

Akava: Esitys määräaikaisuuksien helpottamisesta pitää ottaa jatkovalmisteluun – ei saa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää →

Akava vastustaa muiden palkansaajakeskusjärjestöjen tavoin hallituksen aietta helpottaa määräaikaisten työsuhteiden solmimista ja vaatii, että esitys otetaan jatkovalmisteluun. Akava korostaa, että muutokset eivät saa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Akava pitää erittäin tärkeänä, että irtisanoutumismahdollisuus kesken määräaikaisen työsuhteen muutetaan koskemaan vain työntekijää.

Kaikki tiedotteet →