Hyvinvointialueiden säästöpaineet näkyvät yt-ilmoituksissa

Julkaistu 31.10.2023

Useampi hyvinvointialue on ilmoittanut syys-lokakuun aikana käynnistävänsä yt-neuvottelut. Joillakin hyvinvointialueilla neuvottelut koskevat koko henkilöstöä, kun taas osa hyvinvointialueista kohdistaa neuvottelut ainakin tässä vaiheessa vain rajattuun osaan henkilöstöä.

Hyvinvointialueet aloittivat toiminnan vuoden alussa. Merkittävä syy yt-neuvottelujen taustalla on hyvinvointialueiden heikko taloustilanne. Hyvinvointialueet ovat ilmoittaneet selkeästi alijäämäisestä budjetista kuluvalle vuodelle, ja lain mukaan hyvinvointialueiden tulee saada budjettinsa tasapainoon vuoden 2026 loppuun mennessä.

TOIn puheenjohtaja Kirsi Wikman ennakoi, että kaikilla hyvinvointialueilla käydään tulevina vuosina ainakin erilaisia keskusteluja toiminnan ja palvelujen muokkaamisesta, vaikka varsinaisia yt-neuvotteluja ei kaikilla alueilla käytäisikään.

– Vaikka yt-neuvottelujen lopputulokset eivät ole vielä missään selvillä, voidaan sanoa, että irtisanomiset ja lomautukset eivät ainakaan tällä hetkellä pääosin koske lakisääteistä työtä tekevää, vakituista henkilökuntaa. Sen sijaan johto- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleviä voivat koskea suuremmissa määrin myös nämä toimet, hyvinvointialueesta riippuen.

Osa alueista on ilmoittanut, että niin sanottuja toiminnallisia muutoksia voi kohdistua myös lakisääteistä työtä tekevään, vakituiseen henkilöstöön. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi työntekopaikan tai työtehtävien muutoksia.

Wikman toteaa, että hyvinvointialueiden tilanne on yleisesti huolestuttava, sillä monet alueet hakevat yt-neuvottelujen kautta kymmenien miljoonien eurojen säästöjä.

– Nyt olisi päin vastoin ensisijaisen tärkeää tehdä lisäpanostuksia varhaisen vaiheen palveluihin ja satsata näin palvelutarpeen ennaltaehkäisyyn. Tämä on pitkällä tähtäimellä ainoa keino, jolla väestön toimintakykyä ja hyvinvointia voidaan parantaa ja hyvinvointialueiden kuluja hillitä.

TOI seuraa hyvinvointialueiden tilannetta aktiivisesti ja tiedottaa hyvinvointialueilla työskentelevää jäsenistöä alueiden yt-neuvotteluja koskevasta toiminnasta.

Wikman muistuttaa, että mikäli työskentelet hyvinvointialueella ja mahdolliset yt-neuvottelut herättävät kysymyksiä, kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä työpaikan jukolaiseen pääluottamusmieheen tai TOIn toimistoon. Pääluottamusmiehen yhteystiedot löytyvät yleensä työpaikan ilmoitustaululta tai intranetistä.

Jos et tiedä, kuka työpaikkasi pääluottamusmies on, ole yhteydessä liiton toimistoon.

Lue lisää:
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen yt-neuvottelut käynnistyivät – jukolainen pääluottamusmies tukee TOIn jäseniä
Keski-Suomen hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut käynnissä – jukolainen pääluottamusmies tukee TOIn jäseniä
Etelä-Savon hyvinvointialueen yt-neuvottelut käynnissä – jukolainen pääluottamusmies tukee TOIn jäseniä
Pohjanmaan hyvinvointialueen yt-neuvottelut käynnissä – jukolainen pääluottamusmies tukee TOIn jäseniä
Samarbetsförhandlingar i Österbottens välfärdsområde pågår – FOSUs (fi JUKO) huvudförtroendeperson stödjer TOIs medlemmar
Pirhan yt-neuvottelut alkavat – jukolainen pääluottamusmies tukee TOIn jäseniä

Mitkä yt-neuvottelut?

Yhteistoimintaneuvottelut perustuvat lakiin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella. Toisin kuin yrityksiä koskevassa laissa, kuntien ja hyvinvointialueiden on aina käytävä yt-neuvottelut riippumatta työpaikan henkilöstömäärästä.

Lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa. Se antaa henkilöstölle mahdollisuuden osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Kunnissa ja hyvinvointialueilla on yhteistoimintaelin, joka koostuu työnantajan ja henkilöstön edustajista. Suomen Toimintaterapeuttiliiton jäsenten kohdalla henkilöstön edustajana toimii JUKOn pääluottamusmies.

Harkitessaan vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista, lomauttamista yli 90 päiväksi tai osa-aikaistamista työnantajan on annettava näiden työntekijöiden edustajille kirjallinen selvitys toimien perusteista, määrästä ja aikataulusta sekä siitä, miksi juuri tietyt henkilöt ovat valikoituneet niiden kohteiksi. Lisäksi työnantajan on laadittava henkilöstön edustajille kirjallinen esitys työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi.

Mikäli työnantajan harkitsema irtisanominen, osa-aikaistaminen tai 90 päivää pidempi lomauttaminen kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun yt-neuvotteluja on käyty vähintään kuuden viikon ajanjaksona niiden alkamisesta lukien, ellei yhteistoimintaneuvotteluissa toisin sovita. Työnantaja saa vasta tämän jälkeen päättää varsinaisista toimenpiteistä ja niiden kohdentamisesta.