Kannanotto: Toimintaterapeutit tulee lisätä työterveyshuollon ammattihenkilöiksi
Työ ja työkyvyttömyyttä aiheuttavat syyt monimuotoistuvat, joten työkyvyn arvioinnin keinoja työterveyshuollossa on lisättävä. Laillistetuilla toimintaterapeuteilla on alan tieteelliseen tutkimukseen perustuvia ja kansainvälisesti käytössä olevia työkyvyn arviointivälineitä. Toimintaterapeuttiliitto vaatii toimintaterapeuttien lisäämistä työterveyshuollossa toimivaksi ammattiryhmäksi.
Julkaistu 10.2.2022
Työ ja työkyvyttömyyttä aiheuttavat syyt monimuotoistuvat, ja erityisesti psykososiaalinen kuormitus lisääntyy. Siksi työterveyshuollossa tarvitaan muutoksia työkyvyn arvioinnin ja tukemisen keinoissa sekä työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemisessä.
Toimintaterapeuttiliitto nostaa esiin, että toimintaterapeutteja ei määritellä tällä hetkellä työterveyshuoltolain mukaiseksi työterveyshuollon ammattihenkilöiksi eikä asiantuntijoiksi, joten heidän ammattitaitonsa hyödyntäminen työterveyshuollossa ei ole mahdollista.
Työkyvyn arviointi ja tukeminen ovat kuitenkin toimintaterapeuttien ydinosaamista. Alan ammattilaisten käyttämät työkyvyn arviointivälineet tarjoavat keinon varhaisen vaiheen puuttumiseen ja niiden kustannusten säästämiseen, joita koituu, jos toimintakyky pettää.
Moniammatillinen yhteistyö työterveyshuollossa tekee mahdolliseksi eri asiantuntijoiden osaamisen hyödyntämisen työkyvyn tukemisessa. Tämä on huomioitava myös lainsäädännössä nykyistä paremmin.
Toimintaterapeuttiliitto vaatii työterveyshuoltolain muuttamista siten, että toimintaterapeutit lisätään työterveyshuollon ammattihenkilöiksi.
Toimintaterapian tieteelliseen tutkimukseen perustuvat arviointivälineet ovat käytössä kansainvälisesti
Työterveyshuolto hyötyy eri terveydenhuoltoalojen tieteellisestä tutkimuksesta. Työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyn tueksi työterveyshuollossa tulee ottaa käyttöön toimintaterapeuttien osaaminen ja alan arviointivälineet. Työkyky ei ole pelkästään henkilöön liittyvä ominaisuus, vaan suoriutuminen tietyssä tilanteessa riippuu henkilön, toiminnan ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta. Toimintaterapian arviointivälineillä saadaan kattava kuva henkilön työkyvystä.
Erilaisilla arviointiin käytettävillä haastattelumenetelmillä kerätään tietoa esimerkiksi työympäristön merkityksestä työkyvylle, henkilön omista toiveista ja ajatuksista työn merkityksestä sekä psykososiaalisten tekijöiden vaikutuksista. Havainnointiin perustuvissa menetelmissä taas arvioija havainnoi henkilöä työssään, työtehtävän luonnetta ja tehtävän edellyttämiä taitoja. Laillistetun toimintaterapeutin käyttämissä menetelmissä henkilö osallistuu itse arviointiin ja työkykyä tarkastellaan todellisissa tilanteissa.
Menetelmät soveltuvat ennaltaehkäisevään käyttöön, työhön paluun suunnitteluun tai tehtävien vaatimusten kuvaamiseen yksilö- tai työpaikkatasolla. Ne perustuvat alan tieteelliseen tutkimukseen, jonka mukaan toimintaterapeutin osaamisen hyödyntäminen on edistänyt mielenterveyskuntoutujien työllistymistä. Erityisesti vahvaa näyttöä on tuetun työllistymisen vaikuttavuudesta.
Alan menetelmistä on kansainvälistä näyttöä. Yksi Ruotsin yleisimmistä työkyvyn arviointivälineistä on toimintaterapian menetelmä, joka on käytössä paikallisen Kansaneläkelaitoksen työkykyarvioinneissa ja julkisissa työllistymispalveluissa. Sama arviointiväline on myös osa Kanadan työterveyshuollon palveluita.
Työkyvyn tukeminen työterveyshuollossa edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Toimintaterapia tarjoaa tähän jo olemassa olevia ja kansainvälisesti tunnistettuja arviointivälineitä.
Toimintaterapialla voi olla ratkaiseva merkitys sekä yksilön että yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta.
Lisätietoa
Anu Halonen
puheenjohtaja
Suomen Toimintaterapeuttiliitto
anu.halonen@toimintaterapeuttiliitto.fi
040 825 3107
Ajankohtaista
Sote-alan ammattihenkilöitä koskeva lainsäädäntö uudistuu – tavoite henkilöstöpulan helpottaminen →Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus on käynnistynyt. Säädösmuutoksilla tähdätään alan vakavan henkilöstövajeen ratkaisemiseen muun muassa arvioimalla ammattien sääntelyn tarvetta ja mahdollistamalla henkilöstön joustava työnjako. TOI vaikuttaa aktiivisesti, jotta toimintaterapeuttien asema säilyy jatkossakin säänneltynä ammattina. Tämä on toimintaterapiapalveluissa keskeistä potilas- ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta.
JUKO kehysriihestä: Säästöt erityisesti hyvinvointialueilla ja valtiolla vaikuttavat välittömästi kansalaisten lakisääteisiin palveluihin →Julkinen sektori tarjoaa veroeuroja vastaan lain edellyttämiä palveluja kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille ja on siksi vastuussa muun muassa tarjonnan yhdenvertaisuudesta.
Satakunnan hyvinvointialueen yt-neuvottelut käynnissä – jukolainen pääluottamusmies tukee TOIn jäseniä →Satakunnan hyvinvointialue käynnisti 11.4. yhteistoimintaneuvottelut, jotka kohdistuvat koko hyvinvointialueen henkilöstöön. Neuvottelut kestävät vähintään kuusi viikkoa.
Kaikki tiedotteet →
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus on käynnistynyt. Säädösmuutoksilla tähdätään alan vakavan henkilöstövajeen ratkaisemiseen muun muassa arvioimalla ammattien sääntelyn tarvetta ja mahdollistamalla henkilöstön joustava työnjako. TOI vaikuttaa aktiivisesti, jotta toimintaterapeuttien asema säilyy jatkossakin säänneltynä ammattina. Tämä on toimintaterapiapalveluissa keskeistä potilas- ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta.
Julkinen sektori tarjoaa veroeuroja vastaan lain edellyttämiä palveluja kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille ja on siksi vastuussa muun muassa tarjonnan yhdenvertaisuudesta.
Satakunnan hyvinvointialueen yt-neuvottelut käynnissä – jukolainen pääluottamusmies tukee TOIn jäseniä →Satakunnan hyvinvointialue käynnisti 11.4. yhteistoimintaneuvottelut, jotka kohdistuvat koko hyvinvointialueen henkilöstöön. Neuvottelut kestävät vähintään kuusi viikkoa.
Kaikki tiedotteet →
Satakunnan hyvinvointialue käynnisti 11.4. yhteistoimintaneuvottelut, jotka kohdistuvat koko hyvinvointialueen henkilöstöön. Neuvottelut kestävät vähintään kuusi viikkoa.