Toimintaterapeuttiliiton syysliittokokous: Toimintakyky huomioitava nykyistä vahvemmin sosiaali- ja terveyspalveluissa

Julkaistu 19.11.2025

Hyvinvointialueet ovat toimintansa alusta lähtien olleet jatkuvassa muutoksessa, ja yksi tekijä muutosvauhdille on ollut alueiden rahoitusmalli. Lakiin kirjattu alijäämän kattamisvelvoite on johtanut tänä vuonna monilla alueilla laajoihin yt-neuvotteluihin. Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon yleiskatteisesta rahoituksesta noin 80 prosenttia perustuu väestöjen palvelujen tarpeeseen. Rahoitus ei kuitenkaan ole kestävällä pohjalla, jos se keskittyy palvelutarpeen tarkastelussa liian voimakkaasti sairastavuuteen ja diagnooseihin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden arvioinnissa tulisi huomioida sairastavuuden rinnalla myös toimintakykytieto eli se, miten ihminen pystyy osallistumaan itselleen tärkeisiin arjen toimintoihin omassa ympäristössään. Toimintakykytiedon roolia osana vaikuttavia sote-palveluita ei kuitenkaan tunnisteta tällä hetkellä riittävällä tasolla.

- Toimintakyky tulisi huomioida tasavertaisesti terveyden ja hyvinvoinnin ohella vaikuttavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tekijänä, TOIn puheenjohtaja Kirsi Wikman kommentoi.

Kun taloudelliset resurssit ovat niukkoja, vaikuttavinta palvelua on oikea-aikainen palveluihin pääsy ja ennaltaehkäisy. Hyvinvointialueiden rahapula aiheuttaa nyt sen, että asiakkaaksi pääsyn kriteerit kiristyvät, ja tällä on suora vaikutus asiakkaiden toimintakykyyn.

- Olemme nyt tilanteessa, jossa asiakkaaksi tullaan entistä huonokuntoisempina. Väestön ikääntymisen kiihtyessä on todella kiire kiinnittää huomiota siihen, että ihmiset pääsevät palveluiden piiriin kuten toimintaterapiaan ajoissa, Wikman painottaa.

Toimintakykytiedon avulla palveluita pystytään kohdentamaan oikein jo ennen kuin asiakkaan toimintakyky on laskenut niin, että on tarve sairaalahoidolle tai muille raskaammille palveluille. Esimerkiksi ikääntyneiden palveluissa tämä korostuu. Myös WHO painottaa toimintakyvyn merkitystä hyvinvoivassa vanhuudessa. Pienetkin muutokset toimintakyvyssä, kuten esimerkiksi kodin ulkopuolella asioinnin vähentyminen, ovat riski sille, että toimintakyky vähitellen lähtee jyrkempään laskuun. Nämä tilanteet tulee tunnistaa palvelujärjestelmässä nykyistä paremmin, jotta asiakkaat voidaan ohjata oikea-aikaisemmin toimintaterapeutille.

TOIn liittokokous vaatii, että hyvinvointialueiden tulee resursoida vaikuttaviin ja saavutettaviin toimintaterapiapalveluihin. Esimerkiksi juuri toimintaterapeutin työn kohdentamisessa toimintakykyyn liittyvän tiedon käyttäminen tukee palveluiden oikea-aikaisuutta. Toimintakyky tulee huomioida terveyden ja hyvinvoinnin ohella osana palvelujärjestelmää ja sen rahoitusta.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Kirsi Wikman

p. 040 825 3107

Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@toimintaterapeuttiliitto.fi.