Toimintaterapia kouluissa

Toimintaterapeutti on koululaisen toimintakyvyn asiantuntija, joka etsii yhdessä opettajien ja perheiden kanssa ratkaisuja kouluarjen pieniin ja suuriin haasteisiin. Toimintaterapeutti analysoi ja muokkaa kouluarjen toimintoja, jotta jokainen koululainen voi kokea koulunkäynnin merkityksellisenä.

Toimintaterapeutti kuuluu kouluun – lue 7 tärkeää syytä

Toimintakyvyn tuen tarve on koululaisilla yhä yleisempää, mutta tuen saaminen on monen mutkan takana. Muutamat edelläkävijäkunnat ovat jo palkanneet koulutoimintaterapeutteja, jotta haasteisiin tartutaan ennen kuin ne kasvavat liian suuriksi. Nämä perustelut kertovat, miksi kouluissa tarvitaan toimintaterapeutti.

1 Koulunkäynnin taidot vahvistuvat →

Koululaisetkaan ei välty toimintakyvyn rajoitteilta, kuten keskittymiskyvyn ja ajanhallinnan puutteilta, nettiriippuvuudelta, itsestä huolehtimisen vaikeuksilta. Lapsi ei jaksa, on rauhaton, motivaatio on vähissä, yhteistyö muiden kanssa ei onnistu, käsin kirjoittaminen ei suju. Mitä aiemmin toimintakyvyn tuen tarpeisiin vastataan, sitä helpompaa uusien taitojen siirtäminen arkeen on.

Lue lisää →

2 Lapsen omat toiveet ja tuki kohtaavat →

Lapset kokevat tarvetta olla kuten muutkin lapset ja tehdä samoja asioita kuin ikäisensä. Tämä koskee myös lapsia, joilla on synnynnäisestä vammasta johtuvia toimintakyvyn haasteita arjessa. Osallistumista voivat rajoittaa esimerkiksi koulun henkilökunnan osaaminen, lapsen fyysinen kyvyttömyys osallistua toimintaan sekä osallistumiseen tarvittavan tuen puute.

Lue lisää →

3 Kouluarki on enemmän kuin pelkkää pärjäämistä →

Jokaisella koululaisella on oikeus kokea koulunkäynti merkityksellisenä. Jos koululainen ei pysty itsenäisesti seuraamaan opetusta tai tekemään koulutehtäviä, on toimintakykyä tuettava ajoissa. Se edellyttää monipuolista ymmärrystä siitä, miten kouluympäristö vaikuttaa oppilaiden mahdollisuuksiin osallistua.

Lue lisää →

4 Ratkaisut löytyvät arjen pienistä asioista →

Koululaisten mahdollisuudet saada toimintaterapiapalveluita vaihtelevat eri puolilla maata. Apu voi viivästyä, kun erityistä tukea tarvitseva oppilas joutuu jonottamaan kuukausien ajan terveydenhuoltoon saadakseen apua oppimisen ja koulunkäynnin haasteisiin. Tukea on oltava tarjolla koulun arjessa, osana koulun toimintakulttuuria ja käytäntöjä.

Lue lisää →

5 Muutos saadaan aikaan yhdessä →

Kouluyhteisössä tukea voi tarvita yksittäinen koululainen ja yhä useammin myös koko yhteisö. Kiusaamisen kaltaiset koko yhteisöä koskevat asiat edellyttävät nopeaa puuttumista ja luotsaamista uusiin toimintatapoihin. Tavoitteena on yhteishengen ja vuorovaikutustaitojen vahvistuminen, yhdessä tekeminen, ryhmädynamiikan tukeminen tai esimerkiksi vertaistuki.

Lue lisää →

6 Matala kynnys ennalta ehkäiseviin palveluihin →

Mitä aiemmin oppilaiden toimintakykyä vahvistetaan, sitä paremmin ehkäistään myöhempää avun tarvetta. Lapsena koetut toiminnan rajoitteet ennustavat myöhemmän elämän syrjäytymisriskejä. Elämän eväät paranevatkin merkittävästi, kun lapsi saa varhaista apua koulun toimintaympäristössä.

Lue lisää →

7 Tiedeperustainen asiantuntemus lisääntyy →

Luku- ja kirjoitustaidon oppimisella on keskeinen merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä. Tuen tarve näiden tärkeiden taitojen opettelussa on lisääntynyt. Tietokoneen käyttö apuvälineenä lisää tasa-arvoa kouluissa ja osallistumista koulutoimintoihin erityisesti lapsilla, joilla on jokin fyysinen vamma. Valitettavasti moniammatillista osaamista oppimisen tukena hyödynnetään kuitenkin vielä vain vähän.

Lue lisää →