Välianalyysi: Kelan kilpailutus toimintaterapian näkökulmasta

Julkaistu:

Kirjoittanut: Kirsi Wikman , Sara Kiskola

Viimeisimmät Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksen tulokset julkistettiin elokuussa. Kaikenkattavaa analyysiä toimintaterapian ja toimintaterapeuttiyrittäjien tilanteesta kilpailutuksen jäljiltä on liian aikaista tehdä, mutta suuret linjat hahmottuvat jo.

Erilaisten alueiden Suomi

Kela jakoi kilpailutuksessa Suomen viiteen eri yhteistyöalueeseen ja kunkin yhteistyöalueen kuntaryhmiin. Toimintaterapian palvelutuotannon näkökulmasta Suomi näyttäytyy kilpailutuksen jälkeen joukkona hyvin erilaisia alueita.

Toimintaterapian palvelutuotannon keskittymistä on yleisesti havaittavissa etenkin kaupunki- ja kuntakeskittymissä. Toisaalta keskittymien ulkopuolisille reuna-alueille ei välttämättä ole saatu tavoiteltua palveluntuottaja- tai asiakasmäärää. Esimerkiksi itäisessä Suomessa Pohjois-Karjalan yläosan kuntaryhmään jäi huomattava asiakasmäärän vajaus. Myös Etelä-Pohjanmaan kuntaryhmässä jäätiin tavoitellusta asiakasmäärästä. Runsasta toimintaterapian palvelutarjonta oli tarpeeseen nähden esimerkiksi Etelä-Suomessa sekä Keski-Suomessa.

Toimintaterapian palveluntuotantoa näyttäisi siis olevan kokonaisuudessaan riittävästi, mutta se on jakaantunut epätasaisesti ympäri Suomen.

Kilpailutuksen tuomat muutokset

Kelan mukaan kilpailutuksessa laatu on sisäänkirjoitettu palvelukuvaukseen ja sen vaatimuksiin. Terapeutin työkokemuksesta tai lisäkoulutuksesta ei ollut mahdollisuutta saada laatupisteitä tässä kilpailutuksessa, toisin kuin edellisessä.

Kilpailutuksen tuloksia tarkastellessa voi huomata, että ilman sopimusta jääneitä palveluntuottajia on etenkin kunta- ja kaupunkikeskittymissä. Osa sellaisista palveluntuottajista, jotka saivat sopimuksen yhteen kuntaryhmään, on pudonnut jostakin toisesta. Lisäksi on niitä kilpailutukseen osallistuneita palveluntuottajia, jotka eivät ole saaneet sopimusta millekään alueelle.

Suora vertailu siihen, kuinka paljon koulutusta ja työkokemusta tulee poistumaan kentältä pian päättyvään kauteen verrattuna, on kokonaisuuden näkökulmasta vaikeaa.

Yksi syy tähän on palvelutuottajakentällä tapahtuneet muutokset, kuten ilman omaa sopimusta jääneet palveluntuottajat, jotka voivat kuitenkin toteuttaa asiakkaidensa meneillään olevat toimintaterapiat kuntoutuspäätösten mukaisesti loppuun.

Kilpailutuksen todelliset vaikutukset nähdään asiakkaiden näkökulmasta vasta vuonna 2027 tai 2028, kun heidän nykyiset kuntoutuspäätöksensä päättyvät. Huoli on, että toimintaterapian erityisosaamista katoaa kentältä näiden muutosten myötä.

Palveluntuottajien määrä, sijoittuminen ja mahdollisuudet

Kela tavoitteli kilpailutuksessa sekä tiettyä asiakasmäärää että ennalta ilmoitettua määrää palveluntuottajia kuhunkin kuntaryhmään. Tästä seurasi, että joissakin kuntaryhmissä asiakasmäärätavoite ylittyi runsaastikin: tavoitellun palvelutuottajamäärän vuoksi tietty määrä palveluntuottajista sai sopimuksen, vaikka Kelan tavoittelema asiakasmäärä olisi ylittynyt.

Kaikille palveluntuottajille tämäkään ei mahdollistanut sopimuksen saamista etenkään alueilla, joissa toimintaterapiatarjontaa on runsaasti. Näiden palveluntuottajien mahdollisuus voi olla esimerkiksi alihankkijana toimiminen toiselle palveluntuottajalle. Näissä tilanteissa alihankkija ei ole sopimuskumppani Kelan kanssa, vaan toteuttaa terapiaa Kelan sopimuskumppanin kautta. Alihankkija sopii itse korvauksestaan palveluntuottajan kanssa.

Lisätiedot:

Sara Kiskola, TOIn yrittäjyysasiantuntija

Kirsi Wikman, TOIn puheenjohtaja