Toimintaterapeuttien osaamista kannattaa hyödyntää näyttöön perustuvassa ja kustannustehokkaassa IPS-mallissa  

Toimintamalli on ratkaisukeskeinen ja siinä tuetaan kuntoutujia tiiviisti sekä työn etsimisessä että työskentelyn aikana. Oleellista mallissa on etenkin nopea työnhaku ja se, että valmennusta ja kuntoutusta toteutetaan työllistymisen jälkeen todellisessa työympäristössä. IPS-toimintamallin hyödyistä on työllistymisen näkökulmasta löydetty tukea lukuisista tutkimuksista, joita on toteutettu myös toimintaterapia-alalla (esim. Bejerholm ym. 2015). Ruotsin, Norjan, Tanskan, Suomen ja Islannin toimintaterapeuttiliittojen yhdessä julkaisemassa terveystieteellisessä julkaisussa todettiin IPS mallin kirjallisuuskatsauksen perusteella olevan kustannusvaikuttava interventio monenlaisissa ympäristöissä henkilöillä, joilla on jokin mielenterveyshäiriö.

IPS-toimintamallissa keskeisessä roolissa ovat työhönvalmentajat. Työhönvalmentajan tehtävissä on mahdollista toimia monenlaisilla ammatillisilla taustoilla, mutta on hyvä huomioida, että IPS-mallilla on monia yhtymäkohtia etenkin toimintaterapian lähestymistapaan ja filosofisiin lähtökohtiin. Sekä IPS-mallissa että toimintaterapiassa esimerkiksi korostuu yksilökeskeinen työskentelytapa, jossa painottuvat yksilön mielenkiinnonkohteet. IPS-malli lähestyy ihmistä toipumisorientaation näkökulmasta, mikä on myös toimintaterapeuteille luontainen, voimavarakeskeinen lähestymistapa. Voidaankin sanoa, että toimintaterapeuteilla on hyvät valmiudet toimia työhönvalmentajina.

Toimintaterapeutin osaamista voidaan hyödyntää IPS-mallissa myös muulla tavoin osana moniammatillista tiimiä - toimintaterapeutti voi toimia esimerkiksi työhönvalmentajan työparina. Toimintaterapeuteilla on erikoisosaamista tukea osatyökykyisten työssä suoriutumista esimerkiksi työympäristöön liittyviä tekijöitä tarkastelemalla ja systemaattisesti arvioimalla sekä etsimällä tätä kautta keinoja työhön osallistumisen mahdollistamiseksi. Toimintaterapeuteilla on ammattitaitoa löytää erilaisia tapoja työnhakijan, työn ja työympäristön yhteensovittamiseksi ja he pyrkivät työssään aktiivisesti esimerkiksi osatyökykyisiin kohdistuvien negatiivisten asenteiden vähentämiseen, mitä tavoitellaan myös IPS-toimintamallissa.

Vaikka IPS-malli on työllistymistuloksia tarkasteltaessa hyvin tehokas interventio, ei se tutkimusten valossa auta kaikkia osatyökykyisiä saavuttamaan työllistymistavoitteitaan. Toimintaterapia-alan tutkijat Prior ym. (2020) ovatkin kehittäneet IPS-mallia edelleen ja saaneet tästä toimintaterapian lähtökohdista kehitetystä, uudenlaisesta IPS-interventiosta lupaavia alustavia tutkimustuloksia suhteessa tavanomaiseen IPS-malliin. Tämä uudenlainen interventio nojautuu IPS-mallin lisäksi yhteen toimintaterapia-alan keskeiseen teoriaan, inhimillisen toiminnan malliin, ja tarjoaa samalla lisää yksilöllisiä vaihtoehtoja työllistymisen edistämiseksi niiden henkilöiden kohdalla, joiden tarpeet ovat moninaiset. Interventio sisältää IPS-mallin pääperiaatteet, mutta näiden periaatteiden lisäksi siihen kuuluu inhimillisen toiminnan mallin käyttö taustateoriana, WRI-haastattelun (Worker Role Interview) hyödyntäminen alkuhaastatteluna sekä vahva arjen ja työelämän integroimiseen tähtäävä näkökulma. Lisäksi mallissa on oleellista, että intervention toteuttaa toimintaterapeutti.

Lähteet ja lisätiedot:

Areberg C, Björkman T & Bejerholm U. (2013). Experiences of the individual placement and support approach in persons with severe mental illness. Scandinavian Journal of Caring Sciences, 27(3), 589-596.

Areberg C & Bejerholm U. (2013). The effect of IPS on participants' engagement, quality of life, empowerment, and motivation: a randomized controlled trial. Scandinavian Journal of Occupational Therapy, 20(6), 420-428.

Bejerholm U, Areberg C, Hofgren C, Sandlund M & Rinaldi M. (2015). Individual placement and support in Sweden—a randomized controlled trial. Nordic journal of psychiatry, 69(1), 57-66.

Noyes S, Sokolow H & Arbesman M. (2018). Evidence for occupational therapy intervention with employment and education for adults with serious mental illness: A systematic review. American Journal of Occupational Therapy, 72(5), 7205190010p1-7205190010p10.

Nugent A, Hancock N, & Honey A. (2017). Developing and sustaining recovery-orientation in mental health practice: experiences of occupational therapists. Occupational therapy international, 2017. Article ID 5190901.

Priest B & Bones K. (2012). Occupational therapy and supported employment: is there any added value? Mental health and social inclusion, 16 (4), 194-200.

Prior S, Maciver D, Aas RW, Kirsh B, Lexen A, Van Niekerk L, Fitzpatrick LI & Forsyth K. (2020).An enhanced individual placement and support (IPS) intervention based on the Model of Human Occupation (MOHO); a prospective cohort study. BMC psychiatry, 20(1), 1-13.

Raivio & Appelqvist-Schmidlechner. (2019). IPS –Sijoita ja valmenna! -toimintamallin soveltamisen mahdollisuudet Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 23/2019.

Scandinavian Journal of Occupational Therapy Foundation. (2020). Occupational Therapy and Health Economics. A short introduction to health economics and economic evidence for Occupational Therapy in the field of mental health during working life and health of older people.

Warius J. (2021). IPS-työhönvalmennuksella vauhtia mielenterveyshäiriöitä sairastavien henkilöiden työllistymiseen. THL-blogi.

IPS-mallin kokeilut alkamassa – toimintaterapia voi saada ja antaa paljon. (2021). Toimintaterapeutti-lehti 1/2021.